keskiviikko 25. joulukuuta 2013

Lahjat peittyi kääröihin

Syksy on ollut kiireinen, mutta muutamia kotikutoisia lahjoja sain kuitenkin kääriä paketteihin tänäkin jouluna.

3-vuotiaalle kummipojalle tein puseron Ikasyrin liikennemerkkitrikoosta, kaavana Mr. Bear -trikoopusero (Ottobre Design 6/2013) koossa 116. Oranssi resori saatu ystävältä (kiitos S!) ja oikeastaan puserosta tuli aika metka oranssein kantein. Myös helma päärmätty oranssilla tehosteompeleella. 


Lasten kanssa yhdessä värkkäsimme kynttilöitä mehiläisvahalevyistä, kuvassa osa aikaansaannoksista. Kaiken kaikkiaan näitä tehtiin 28 kappaletta ja kaikki päätyivät joulutervehdyksiksi: kummeille, isovanhemmille, opettajalle, päiväkodin henkilökunnalle, pianonsoitonopettajalle. Tarvikkeet Lahtisen Vahavalimosta.


13-vuotiaille kummitytöille sekä toisen kummitytön 11-vuotiaalle pikkusiskolle neuloin helmineuleella tuubihuivit Novitan Crystal-langasta, joka paljetteineen tarjoaa sopivasti säihkettä talveen. Puikot kokoa 12, joten nämä valmistuivat mukavan ripeään tahtiin. Kuvassa kaksi tekeleistä, lisäksi valmistui vielä toinenkin kanervanvärinen. Huivien kaveriksi paketteihin käärittiin suihkugeeli, kynsilakka sekä käsivoide, samoissa sävyissä totta kai.


Tämmöisiä tontuntöitä tänä vuonna. Nyt mielessä muhii jo ideoita tulevalle vuodelle - kunpa vain olisi aikaa kaikkeen! Rauhaisaa ja rentouttavaa joulun jatkoa itse kullekin, levollista oloa ja lempeää joulumieltä.

perjantai 22. marraskuuta 2013

Prinsessalandiasta päivää!

Viime aikoina niin postaukset kuin ompeluksetkin ovat jääneet vähiin. Kädet ovat olleet täynnä toisenlaista käsityötä. Kokonaisvaltaista, ympärivuorokautista, välillä väsyttävääkin, mutta NIIN ihanaa. Lokakuun alussa perheemme nimittäin täydentyi kolmannella, suloisella tyttärellä ja prinsessaduo kasvoi -trioksi.

Ja mitäpä ajattelee tuore, onnellinen äiti pienokaista katsellessaan? No mekkoja! Hurmaavia, herkkukuosisia, minikokoisia mekkoja. Ja tunikoita, ah! Niitä saa kone suoltaa jatkossakin mielin määrin, kun käyttäjiä on nyt peräti kolme. Oi ihanuutta.

Ensimmäinen luovan tauon jälkeinen ompelukseni olikin luonnollisesti pikkuruinen mekkonen. Innostuin huomatessani, että puutarhapiiloa oli jälleen saatavilla Seliasta ja päätin pukea siskokset samistelutyyliin tulevaan kastejuhlaan. (Isommillehan tein jo keväällä tämän ja tämän mekon samasta kankaasta.)


Toteutin mekon Autumn Bouquet -tunikamekon kaavalla (Ottobre Design 4/2012) hieman soveltaen, 62cm leveydellä ja 68cm pituudella. Kaula-aukon ja hihansuut kanttasin pinkillä ohuella trikoolla ja samasta kankaasta tein rusetin miehustaan kruunaamaan söpön kokonaisuuden. Materiaalikustannukset n. 10€. (Myös kateellisten isosiskojen mekkoja tuunasin uuteen uskoon lisäämällä niihin samanlaiset kumilankarypytykset ja rusetit, koska "meki halutaan samanlainen rusetti ko vauvalla!")

Kaksi uutta ihanuutta. Mekko ja mekon käyttäjä

Näin. Prinsessalandia kiittää ja kuittaa. Palaan jälleen "rikospaikalle", jahka vauvan nuuhkuttelulta ennätän uusia ihanuuksia värkkäämään. Tunnelmallista marraskuun jatkoa ja lämminhenkistä, ompelurikasta joulun odotusta!

lauantai 28. syyskuuta 2013

Muista aina liikenteessä...

Pikkuihmisten syntymäpäivät ovat ompelijattaren onni. Kun oman jälkikasvun vaatekaapit pursuilevat yli äyräitten, voi antaa ompelukoneen suoltaa lahjuksia pienille päivänsankareille.

Saimme kutsun 4-vuotiaan pikkumiehen synttäreille ja hänelle surautin liikennemerkkipuseron pakettiin kääräistäväksi. Kaavana Night Owl -trikoopusero (Ottobre Design 6/2009) koossa 110 cm, liikennemerkkitrikoo Ikasyriltä ja turkoosi resori paikallisen kangaskaupan antimia. Materiaalikustannukset noin 4€. Hieman jäi mietityttämään, tuliko tästä liian yöpaitamainen, mutta saaja päättäköön minkälaiseen käyttöön haluaa puseron ottaa.


Puseron lisäksi pakettiin sujahti arkillinen autotarroja - toivottavasti nämä ilahduttavat pienen päivänsankarin mieltä.


Ompelusten lisäksi viime päivien ohjelmaan on kuulunut kesäkukkien korvaaminen syysistutuksilla. Viehättävät callunat ovat nyt etuovella toivottamassa niin kotiväen kuin vieraatkin tervetulleiksi. Kyllä yksinkertainen on kaunista!

 
Ihanaa, levollista syyskuista viikonloppua!
 

perjantai 27. syyskuuta 2013

Peruspöksyjä arkeen

Syyspäivän puhteena syntyivät collegehousut molemmille lapsukaisille. Koululaiselle Ultimate Casual -svetarihousut (Ottobre Design 4/2013) koossa 128 cm ja päiväkotilaiselle Saimi-svetarihousut (Ottobre Design 1/2009) koossa 116 cm. Saimeja hieman kavensin ja lahkeensuun resorin korvasin kuminauhalla. Hyvät tuli, molemmista.

Punainen college Pelastusarmeijan kirppikseltä, lahkeensuun resori Metsolasta. Materiaalikustannukset n. 1,50 - 2€ per pöksylät.

Iltapimeässä otettu kuva vääristää hieman värejä.

Tässäpä samat vielä päälle puettuina ja hieman paremmassa valossa kuvattuina. Kasvunvaraa löytyy molemmista, mutta lahkeensuuresorin/-kuminauhan ansiosta ovat käyttökelpoiset heti samantien. Käyttöön pääsivätkin heti valmistuttuaan ja vaikuttivat mieluisilta - simppeliä peruspöksyä simppeliin perusarkeen.


perjantai 6. syyskuuta 2013

Perjantai-iltapäivän pikatikki

Tänään tarjoutui pitkästä aikaa yllättävä tilaisuus ompeluun, kun lapsilla oli kaveri kylässä ja leikit sujuivat mainiosti, eikä ruokaakaan tarvinnut laittaa. Kerrassaan omituinen tilanne äiti-ihmiselle. Siispä perjantain pikatikkinä valmistui jotakin tavattoman suloista: kaksi kappaletta pikkuruisia puolipotkuhousuja. Kaavana Sweet Feet -puolipotkarit (Ottobre Design 4/2011) koossa 62cm; leikkasin ilman saumavaroja, jotta olisivat lähempänä 56-senttisiä. Kaikki kankaat Ikasyrin salaisesta paketista, joten materiaalikustannukset mitättömän pienet. Aivan hellyttävät näistä tuli, enää ei puutu kuin käyttäjä :-)

 
 

keskiviikko 4. syyskuuta 2013

Syystuunailua

Se on sitten virallisesti syksy, vaikka säät vielä toistaiseksi ovat jatkuneet ihanan kesäisinä. Syksyyn kuuluvat erottamattomasti paitsi villasukat ja neulepuikkojen kaivelu esiin kaapin perukoilta, totta kai myös lyhdyt ja kynttilät.

Aikoinaan lahjaksi saatu kaunis lyhty on palvellut ansiokkaasti jo pari syksyä ja talvea, mutta alkoi nyt olla jo parhaat päivänsä nähnyt. Ennen roskistuomion antamista päätin kokeilla onnistuisinko entraamaan sen käyttökelpoikseksi kaapissa lojuneen Bilteman spraymaalin avulla. Tässäpä lyhty ennen tuunausprojektia...


... ja tässä tuunailun jälkeen. Aivan hienohan siitä tuli ja mikäli maali vain ottaa pysyäkseen, niin lyhty sai jatkoaikaa ainakin ensi kevääseen asti. Olen tyytyväinen.


Loppuun vielä illan hämyssä otettu tunnelmakuva - tärähtänyt, kuten kuvaajakin, mutta ei anneta sen haitata.


Tunnelmallista, hämyisää syksyä ja kynttilöitten tuiketta iltoihinne!

perjantai 30. elokuuta 2013

Väriä arkeen, kouluun ja kotiin

Täällä ollaan taas, lähes parin kuukauden mittaiseksi venyneen blogihiljaisuuden jälkeen. Erinäiset kiireet ovat pitäneet allekirjoittaneen melko tehokkaasti poissa ompelukoneen äärestä, mutta jotain pientä olen sentään ehtinyt surruuttelemaankin. Iloisen värikkäitä puseroita ekaluokkalaiselle...

 
... kaavana uusimman Ottobren (4/2013) Fall Basic -raglanpaita koossa 128 cm. Oranssi joustofrotee Verson Puodin Muistoa, kaikki muut kankaat Metsolasta hankittuja. Iloisen pirteää värien ja kuosien sekamelskaa; täytyy nyt nauttia, kun koululainen suostuu vielä tällaisia väripläjäyksiä päälleen pukemaan.
 

Sisarkateuden välttämiseksi jotain uutta myös pikkusiskon vaatekaappiin: Hannah-kaavalla tehty tunika lopuista pilvitrikoista, koossa 110/116 cm. Ryppyisenä ja tasossa kuvattuna ei ehkä ihan pääse oikeuksiinsa, mutta päälle puettuna aivan kelvollisen näköinen. Laiskana en viitsinyt ruveta silittämään kuvausta varten.

 
Värikkään postauksen myötä värikästä, syksyä kaikille: aurinkoa, innostusta, tekemisen iloa! :-)

tiistai 9. heinäkuuta 2013

Ompeluterapiaa

Välillä on päiviä, jolloin tulee pakottava tarve päästä terapiaan. Ompeluterapiaan. Onneksi on velipojat, joitten ääreen sellaisina hetkinä istahtaa ja antaa paininjalan viedä. Terapian tuotoksena syntyi hiljattain Hannah-tunika koossa 122/128, osin kierrätysmateriaalista.

Alussa oli vuosien takainen virheostos H&M:n alesta, palanen sopivan sävyistä yksiväristä trikoota ja sakset. Siitä se ajatus sitten lähti.


Mekon helmaosasta saksin miehustan ja kaveriksi hihat yksivärisestä. Lopputuloksena varsin mukiinmenevä, ihanan auringonkeltainen tunika 7-vuotiaalle.


Näin pääsee vuosia kaapinperällä lojunut pirteäkuosinen kangas vihdoinkin parempaan hyötykäyttöön. Ja voi miten se lämmittääkin aina tällaisen piipertäjän sydäntä, kun saa vanhasta väsättyä uutta ja käyttökelpoista!
 

keskiviikko 3. heinäkuuta 2013

Synttärilahjatunika kummitytölle

Kummityttö täyttää tulevana viikonloppuna 2 vuotta, joten hurisutin ompelukonetta eilen yhden lahjatunikan verran. Olikin varsinainen pikatikki, kun moneen kertaan testatulla ja hyväksi havaitulla Hannah-kaavalla tein. Koko on 98/104 reilusti kavennettuna - varmasti reilu 2-vuotiaalle, mutta toisaalta 86/92 olisi saattanut jäädä pieneksi samantien. Tällä on pitempi käyttöikä ja ainahan sitä ison kanssa pärjää ;-)

 

Miehusta Verson Puodin Muisto-joustofroteeta ja hihat Metsolan palalaarista löytynyttä ZikZak-joustofroteeta. Tykkään yhdistelmästä; pelkästään yhdestä ja samasta kankaasta tehtynä olisi ollut ehkä hitusen tylsä. Alunperin ostin tuon kelta-valkoisen joustiksen tarkoituksenani tehdä siitä kesämekot tyttösille, mutta neitien vaatekaappeihin katsoessa totesin, että kesävaatetta alkaa olla jo riittämiin. Suomen kesä kun ei kuitenkaan loputtomiin kestä... Siispä ajatukset uusille urille ja pikkuhiljaa kohti syksyisempiä ompeluksia.

sunnuntai 30. kesäkuuta 2013

Sarjassamme vähemmän onnistuneet ompelukset

Tämä kesätoppi on ollut leikattuna jo pitkään, mutta pääsi vasta nyt paininjalan alle. Kaavana Veruschka -toppi (Ottobre Design 1/2013) koossa 110. Ja täytyypä heti kättelyssä todeta, että viheliäinen ommeltava oli. Olin olkainten kanssa niin epämukavuusalueella kuin olla voi, aikaa meni suhteettoman paljon lopputulokseen verrattuna ja kaksoisneula teki hyppytikkiä, mistä johtuen etenkin nurjalla puolella ompelujälki on ehkä söheröisintä ikinä. Pinkki lanka olisi sentään antanut hieman armoa ompelijan epäonnistumiselle maastoutuen samansävyiseen taustaan, mutta koska sitä ei ollut, tein kontrastiksi valkoiset tikkaukset. Ja kontrastivärihän tunnetusti näkyy. Sovitaan siis, ettei katsota nurjalle. Eikä kovin tarkkaan päälipuolellekaan.

Pieni lohtu on se, että materiaalikustannuksia ei käytännössä juuri kertynyt, ompelulankoja ja edessä olevaa silityskuviota lukuun ottamatta. Raikas raitatrikoo on peräisin omasta, tahriintuneesta, mutta muuten kohtuukunnossa olevasta puserostani, jota en voinut jättää hyötykäyttämättä jotenkin. Pinkit kanttaukset lahjoituksena saatua ohutta trikoota (kiitos O!). Sydämen leikkasin Pikku Piltin verkkokaupasta tilatusta mustasta glitter-silitysarkista ja silitin piristykseksi miehustaan. Nopeaa ja kätsää.


Näin sai äidin pusero uuden elämän tyttären toppina. Kyllä tuo kotioloihin kelpaa. Kirpparilta ostettujen shortsien kanssa muodostavat aivan hauskan kokonaisuuden.

lauantai 29. kesäkuuta 2013

Onnenapiloita vol. 2

Kesäkuu on ollut kiireinen, mutta hieman olen kuitenkin ennättänyt ompelemaankin. Metsolasta hankittu Liandlon neliapilatrikoo on aivan huippua ja tällä kertaa siitä kehkeytyi kesäpaita pikkusiskolle. Kaavana Hoops T-paita (Ottobre Design 3/2012) koossa 116, jatketulla helmalla. Kaveriksi hauskasti lököttävät polvihousut tummansinisestä joustofroteesta Ottobren (3/2013) Easy Piece -trikoohousujen kaavalla, niin ikään koossa 116.




Mukava kesäsetti tästä tuli ja materiaalikustannuksetkin jäivät alle 10 euron. Toivotaan lisää lämpimiä, aurinkoisia päiviä, niin saadaan setille käyttöä jatkossakin.

lauantai 8. kesäkuuta 2013

Onnenapiloita

Ompelukone on jälleen hurissut ja sen seurauksena syntyi kesäinen setti 7-vuotiaalle. Innostuin testaamaan uusimmassa Ottobressa (3/2013) olleita kaavoja ja näistähän taisi tulla kertaheitolla suosikit! Näppärät tehdä ja näyttävät kivoilta. Kyseessä Watermelon-toppi ja ZigZag-hame, molemmat koossa 128. Liandlon apilatrikoo Metsolasta, hameen tummansininen joustofrotee pari vuotta kaapissa marinoitunutta ja tilattu aikoinaan muistaakseni Huvikankaasta. Molemmat palakankaita, joten hintaa setille tuli maksimissaankin alle 10€.


Hameen nurjalle puolelle en suosittele katsomaan, sillä laiskana saumurilankojen vaihtajana tein huolittelut valkoisella langalla (auts!). Asiaa päivitellessäni tyttö tuumasi kannustavasti, ettei se haittaa koska paidassakin on valkoista. Olkoon sitten niin :-)


lauantai 1. kesäkuuta 2013

Äidiltä tyttärelle

Olipa kerran tunika. Lemppari sellainen - tiedättehän - juuri se, jota pidetään, kunnes se lopulta sanoo riks, raks ja poks. Ratketen kahdesta paikkaa niin, ettei korjaamaankaan enää pysty. Harmin paikka. Luopuakaan ei silti raaskisi, onhan helma sentään vielä täysin ehjä ja käyttökelpoinen. Jotain on siis keksittävä.

 
Sakset kouraan - niks naks - tunika keskeltä kahtia ja napit sekä nappilista reunoista pois. Ommellaan reunat yhteen, lisätään vyötärölle kuminauhakuja ja kas, esikoisen uusi hame on saanut muotonsa!
 

Tällainen mukava tuunausompelus pitkästä aikaa, äidin tunika sai uuden elämän tyttären hamosena. Materiaalikustannukset kuminauhaa ja ompelulankoja lukuun ottamatta 0€. Olen mielissäni :-)

tiistai 28. toukokuuta 2013

Kas leikkimökin ikkuna, sielt' verhot vihdoin pilkottaa

Ihanat kelit ovat hemmotelleet meitä pian kahden viikon ajan. Aurinko kutsuu pihamaalle - mikä siis neuvoksi, kun ei ompelemattakaan kuitenkaan malttaisi olla? Sunnuntaina päätin kantaa saumurin ulos aurinkoon ja - tattadadaa! - viime syksynä valmistuneessa leikkimökissä on viimein verhot!


Hieman erilaiset niistä kyllä tuli kuin alunperin ajattelin, mutta väliäkö hällä. Suunnittelin ensin tekeväni joko täysin suorat kapat ilman rypytystä tai mummolatyyliset sivuverhot tamppeineen. Jälkimmäisiin ei kangas riittänyt ja suorat kapat alkoivat puolestaan tuntua liian moderneilta "mummonmökkiin", joten lopulta tein kappaverhot rypytyksellä. Herttaiset näistä tuli, kangas Ikean pussilakanasetistä.


Melko pelkistetty on toistaiseksi leikkimökin sisustus ja ikkunoista puuttuu vielä ristikot, mutta josko kesän kuluessa laiteltaisiin lisää. Hiljaa hyvä tulee. Mainiosti ovat leikkijät siellä kuitenkin jo viihtyneet.

 
 

perjantai 24. toukokuuta 2013

Kesäisen kevyt Katariina

Mekkoa pukkaa jälleen. Mekkotehtaan Katariina-kaavalla syntyi kesämekko esikoiselle koossa 122/128. Kangas Eurokankaan palalaarista, helman suloinen brodyyripitsi paikallisesta käsityöliikkeestä. Pitsit ovat heikkouteni, eikä kesämekossa ripaus romantiikkaa ole ollenkaan pahasta. Ihana tästä tuli ja turkoosi pukee upeasti sinisilmätyttöstä. Materiaalikustannuksisista ei tarkkaa tietoa, mutta lienevät noin 10 euron paikkeilla.

 
Eikun helmat hulmuten kohti kesälaitumia!
 

maanantai 13. toukokuuta 2013

Uusi, ihana Seesaw

Seesaw-kesämekosta (Ottobre Design 3/2013) tuli kyllä kertaheitolla lempparikaava. Näitä taitaa tulla meille kesäksi jos vaikka minkä kuosisena :-) Tällä kertaa kaivelin esiin kangaskaapin perukoilla kauan muhineen retrohenkisen kankaan, jonka joskus muinoin olen fb:n kangashamstereista hankkinut - jännää materiaalia, olisko tämä nyt sitten sitä crimpleneä? Miehustaan ompelin jälleen kerran somisteeksi kirpparilta ostetun pitsiliinan ja hihansuut ja pääntien kanttasin Metsolasta hankitulla beigellä resorilla. Koko hieman sovellettu; pituus 128, leveys 122. Tykkään!

 
Samalla kiitettäköön Outia tunnustuksesta, jonka olen saanut häneltä jo aikaa sitten, mutta tyystin unohtanut postata. Kiitos (ja anteeksi)!
 
 
Tunnustuksen saajan kuuluu
- kiittää antajaa ja linkittää bloggaaja, joka antoi tunnustuksen.
- valita 5 ihanaa blogia (joilla on alle 200 lukijaa) ja kertoa se heille jättämällä kommentti heidän blogiinsa.
- toivoa, että ihmiset joille on jättänyt tunnustuksen antavat sen eteenpäin.
 
Seuraan monia blogeja, joista tällä kertaa tunnustuksen saavat seuraavat viisi:

keskiviikko 8. toukokuuta 2013

Mekkoja, mekkoja, enemmän mekkoja...

Mistä tietää, että kesä tekee tuloaan? Mekkoja syntyy liukuhihnalta! Uusimmasta Ottobresta (3/2013) bongattu Seesaw-kesämekon kaava näytti kivalta ja kaapin kätköistä sattui löytymään pari aiemmista ompeluksista jäänyttä kangaspalaa, jotka olivat kuin tehty kyseiseen tarkoitukseen. Syntyi kesämekko kuopukselle, 116 cm pituudella ja 110 cm leveydellä. Kankaitten alkuperää en enää jaksa muistaa, eikä materiaalikustannuksista ole minkäänlaista hajua. Yhtä kaikki kiva mekko, auringonkeltainen yhdistettynä mustavalkoiseen miellyttää ainakin omaa silmääni.


Lämmintä ja aurinkoista toukokuuta, keltainen tekee kesän!
 

keskiviikko 1. toukokuuta 2013

Omantunnon pistoksia ja lisää mekkosatoa

Kahden tytön äitinä on tunnustettava, että huomattavasti enemmän tulee ommeltua esikoiselle. Häneltä vaatteet sitten pieniksi jäätyään siirtyvät sujuvasti pikkusiskon käyttöön (sikäli mikäli niistä on vielä jotakin jäljellä). "Määki haluan uuempia vaatteita!" puuskahti kuopus eräänä menneenä päivänä ja silloin kyllä tätä ompelijatarta omatunto soimasi. Asiaan oli saatava korjaus pikimmiten - tässäpä siis jälleen hieman mekkosatoa viime päiviltä.


Tunika/mekko Selian Puutarhapiilo-jerseystä myös pienemmälle neitoselle, kangas riitti juuri ja juuri. Kaavana Hannah-tunika pidennettynä ja kavennettuna, koossa 110/116. Materiaalikustannukset noin 12€.


Lucky Cat -tunika (Ottobre Design 1/2013) hieman sovelletussa koossa, pituus 116 ja leveys 110. Kaikki kankaat Metsolasta, materiaalikustannukset noin 10€. Kankaat päinvastoin kuin isosiskon mekossa.

Tunikoitten uusi omistaja oli mielissään tuotoksista ja suhteellisen tyytyväinen oli myös niiden tekijä :-) (Auringonpaisteessa otetut kuvat harmillisesti vääristävät värejä hitusen.)

tiistai 16. huhtikuuta 2013

Mekkosia kevääseen ja kesään

Hengissä ollaan edelleen, vaikka blogi (ja ompelukone) ovat alkuvuoden aikana viettäneetkin hiljaiseloa. Kevätauringon myötä on inspiraatio nostanut jälleen päätään ja esikoiselle syntynyt pari kesäistä vaatekappaletta.


Tunika Ottobren (1/2013) Lucky Cat -kaavalla koossa 128 cm - oli tässä väkertäminen, mutta lopputulos palkitsi! Limenvihreät jerseyt Metsolasta, punainen pallotrikoo omista kätköistä. Materiaalikustannukset n. 10 €.


Mekko (singoalla?) Selian Puutarhapiilo-jerseystä - yksi ihastuttavimpia kuosituttavuuksia aikoihin! Kaavana tuttu ja turvallinen Hannah pidennettynä ja kavennettuna, koossa 122/128. Simppeli perusmekko; kangas on niin kaunis, että se ei ihmeempiä kikkailuja kaivannut. Materiaalikustannukset n. 23 €.

Mukavaa keväistä eloa ja iloista oloa, kesään ei ole enää pitkä matka! :-)

sunnuntai 17. helmikuuta 2013

Ihana Muisto

Vaihtaessani taannoin työpaikkaa herttaiset työkaverit antoivat minulle kirjaimellisesti Ihanan Muiston. Oman mittani verran Verson Puodin ihanaa, laadukasta Muisto-joustofroteeta! Siitä syntyi tunika esikoiselle, koossa 122/128. Kaava on yhdistelmä Farbenmixin Hannah-tunikasta ja Ottobren Pupunen-trikoopuserosta (Ottobre Design 4/2012). Helmasta halusin tällä kertaa pussittavan, joten pyöristin miehustakappaleita alaosasta ja ompelin helmaan kuminauhakujan.


Lopputulos oli mieluisa sekä tyttärelle että äidille (Rakastuin totaalisesti!) ja myös kuopus vaati saada itselleen samanlaista. Kangasta jäikin jäljelle vielä runsaasti - katsotaan millaiseksi se lopulta taipuu...

Helmikuu on jo pitkällä, valo lisääntyy, päivät pitenevät ja tänään kuulin ensimmäistä kertaa linnunlaulua - kevät kolkuttelee jo nurkan takana! Iloista ja inspiroitunutta kevätmieltä kaikille lukijoille tasapuolisesti! :-)

lauantai 19. tammikuuta 2013

Perussettiä

Vuoden alkajaisiksi päätin päivittää eskarilaisen vaatevalikoimaa. Syntyi pusero Pupunen-trikoopuseron (Ottobre Design 4/2012) kaavalla ja housut High Jump -kaavalla (Ottobre 4/2011), molemmat koossa 122. Kaikki kankaat lahjoituksena saatuja (kiitos O ja J!), puserossa somisteena oleva pitsiliina (kääk, TAAS pitsiä!) ja sydänmenmuotoinen kantanappi löytöjä kirpputoreilta. Materiaalikustannukset olemattomat.

Tytön ensimmäinen kommentti valmiista setistä oli, että se näyttää aivan yöpuvulta ja kieltämättä tasokuvasta itsellenikin tulee samanlainen vaikutelma. Ehdin jo manailla, että näistä ei sitten tullutkaan settiä ja että pidetään niitä sitten erikseen muiden ylä-/alaosien kera. Tänään tyttönen kuitenkin vetaisi sekä puseron että housut samaan aikaan ylle ja - kappas vain! - päälle puettuna näyttivätkin ihan hyvältä yhdistelmältä. Joten ehkäpä tätä settinäkin tullaan näkemään, alkuperäisten suunnitelmien mukaisesti.


Hyvää alkanutta vuotta kaikille, inspiroituinein mielin kohti uusia ompeluksia! :-)