Prinsessalandiasta päivää!

Viime aikoina niin postaukset kuin ompeluksetkin ovat jääneet vähiin. Kädet ovat olleet täynnä toisenlaista käsityötä. Kokonaisvaltaista, ympärivuorokautista, välillä väsyttävääkin, mutta NIIN ihanaa. Lokakuun alussa perheemme nimittäin täydentyi kolmannella, suloisella tyttärellä ja prinsessaduo kasvoi -trioksi.

Ja mitäpä ajattelee tuore, onnellinen äiti pienokaista katsellessaan? No mekkoja! Hurmaavia, herkkukuosisia, minikokoisia mekkoja. Ja tunikoita, ah! Niitä saa kone suoltaa jatkossakin mielin määrin, kun käyttäjiä on nyt peräti kolme. Oi ihanuutta.

Ensimmäinen luovan tauon jälkeinen ompelukseni olikin luonnollisesti pikkuruinen mekkonen. Innostuin huomatessani, että puutarhapiiloa oli jälleen saatavilla Seliasta ja päätin pukea siskokset samistelutyyliin tulevaan kastejuhlaan. (Isommillehan tein jo keväällä tämän ja tämän mekon samasta kankaasta.)

Toteutin mekon Autumn Bouquet -tunikamekon kaavalla (Ottobre Design 4/2012) hieman soveltaen, 62cm leveydellä ja 68cm pituudella. Kaula-aukon ja hihansuut kanttasin pinkillä ohuella trikoolla ja samasta kankaasta tein rusetin miehustaan kruunaamaan söpön kokonaisuuden. Materiaalikustannukset n. 10€. (Myös kateellisten isosiskojen mekkoja tuunasin uuteen uskoon lisäämällä niihin samanlaiset kumilankarypytykset ja rusetit, koska "meki halutaan samanlainen rusetti ko vauvalla!")


Kaksi uutta ihanuutta. Mekko ja mekon käyttäjä. 

Näin. Prinsessalandia kiittää ja kuittaa. Palaan jälleen "rikospaikalle", jahka vauvan nuuhkuttelulta ennätän uusia ihanuuksia värkkäämään. Tunnelmallista marraskuun jatkoa ja lämminhenkistä, ompelurikasta joulun odotusta!