Arjen alettua ompelurintamalla on ollut hiljaista. Kuluneella viikolla sain sentään yhden tunikan pyöräytettyä, pitkästä aikaa pikkusiskolle. Kaavana Hannah koossa 98/104, kankaat jälleen kerran lahjoituksena saatuja ja silityskuva Hanhelilta tilattu, samoin kuin helmassa oleva Handmade-merkki. Materiaalikustannukset noin 4 - 5 €.
Ai että tuo mintunvihreä on nostalginen väri ja tämä on kyllä niin ysäriä kuin olla voi. Ruskeisiin leggingseihin yhdistettynä kuitenkin ihan kiva setti - ja eikös tuo mintunvihreä ollut menneenä keväänä/kesänä taas trendivärien kuuminta hottia?! Tyttö oli ainakin onnellinen minttuihanuudestaan ja päiväkodissa kaikki olivat halunneet kuulemma maistaa rinnuksessa olevaa leivosta ;-) Ei tämä kyllä aivan kauneimmasta päästä tuotoksia ole, mutta arkivaatteeksi riittävän passeli.
"Ommellessa ajatukset saavat liidellä vapaina ja huolettomina. Taito kasvaa tehdessä, kädet tekevät töitä lähes itsestään ja ihana ompelemisen flow on kerta kerralta helpompi saavuttaa."
sunnuntai 26. elokuuta 2012
sunnuntai 12. elokuuta 2012
Ei menny niinku Strömsössä
Olipa kerran visio. Sen innoittajana toimi uusin Ottobre ja erityisesti aukeama 58-59. Näin mielessäni, miten ihana setti syntyisi kaupunkiauto-paidasta, mustasta trikookellohameesta ja raidallisista leggareista. Joten eikun tuumasta toimeen! Ensimmäisenä syntyi paita, jonka olen esitellyt jo aiemmin, seuraavaksi tein hameen ja viimeisimpänä leggingsit. Kaavoina More Grey -raglanpaita (Ottobre 4/2011), Groovy-jerseykellohame (Ottobre 4/2012) sekä Cinnamon-leggingsit pidennetyillä lahkeilla (Ottobre Design 1/2011). Kaikki koossa 122.
Jostain syystä lopputulos ei vastannut lainkaan alkuperäistä visiota. Paita on ok, mutta hame repsottaa miten sattuu ja leggarit muistuttavat lähinnä kalsareita. Höh. Ihan pidettäviä sinänsä kaikki, mutta settinä eivät vain toimi, eivätkä vastaa alkuperäistä mielikuvaani. Mutta sellaistahan se on: joskus onnistuu paremmin, joskus taas... no, vähän vähemmän hyvin. Aina ei mene niinku Strömsössä.
Jostain syystä lopputulos ei vastannut lainkaan alkuperäistä visiota. Paita on ok, mutta hame repsottaa miten sattuu ja leggarit muistuttavat lähinnä kalsareita. Höh. Ihan pidettäviä sinänsä kaikki, mutta settinä eivät vain toimi, eivätkä vastaa alkuperäistä mielikuvaani. Mutta sellaistahan se on: joskus onnistuu paremmin, joskus taas... no, vähän vähemmän hyvin. Aina ei mene niinku Strömsössä.
Tässäpä kalsarisankarin kootut poseeraukset:
Eikun häntä pystyyn ja kohti uusia yritelmiä ;-)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)