keskiviikko 19. helmikuuta 2014

Neuloosin tuotos

Neulominen jotenkin kuuluu talveen. Koska se ei kuitenkaan ole vahvimpia alueitani, suosin aivotonta "yksi oikein, yksi nurin"-tyyppistä neulontaa. Tällä älyvapaalla taktiikalla tein huivin itselleni, kun joululahjaneulonnoista oli jäänyt vielä huivin verran lankaa jemmaan. Sininen ei yleensä ole omimpia värejäni, mutta tuosta sinisestä Crystalista säihkyvine paljetteineen jotenkin tykkään. Langat poimittu viime keväänä alekorista, joten hintaa huiville tuli vain 7,50€.

Säihkettä hangella


Säihkettä kelkassa

City-marketissa osui kohdalle sininen pipo ja koska se sattui olemaan suunnilleen samanvärinen ja vieläpä helmineuletta, niin pitihän se sieltä matkaan ottaa. Aivan hauska pari näistä tuli.

Säihkettä kaulassa

Säihkyvää talven jatkoa, ystävät - hohtavia hankia, auringon säteitä, innostusta ja inspiraatiota!

maanantai 10. helmikuuta 2014

Haukkaa haukkaa hedelmää, omenaa tai päärynää

Sain jälleen huomautuksen. Keskitytöltä. Että joskus voisi hänellekin jotakin ommella. Niinpä niin. Omantunnon äänen vaientamiseksi ja sisarkateuden välttämiseksi syntyi siis iloinen päärynätunika hyväksi havaitulla Maxi Dot -kaavalla (Ottobre Design 1/2014), 116 leveydellä ja 122 pituudella. Ja kylläpä siitä tulikin aivan saajansa näköinen!

Miehusta Moonkidsin päärynätrikoota Ikasyrin salaisesta paketista ja hihojen pilkullinen trikoo Hannan Kankaan palapaketista. Pääntien kanttaukseen käytetty pinkki resori ystävältä saatua (kiitos K!). Materiaalikustannukset noin 6 euroa. Kuin pisteeksi i:n päälle löysin H&M:ltä vihreät, pilkulliset leggingsit, jotka muodostavat tunikan kanssa täydellisen setin.

 

... nami nami nami nami hedelmää, omenaa tai päärynää.
 

keskiviikko 5. helmikuuta 2014

No onkos tullut kesä nyt talven keskelle?

Esikoinen kinusi itselleen pitkähihaista mekkoa. Niinpä kokeiluun pääsi uusimman Ottobren (1/2014) Funny Faces -kaava, koossa 134, pienin variaatioin. Helmakappaletta madalsin hieman saadakseni leikattua kankaan mahdollisimman taloudellisesti ja vastaavasti miehustakappaletta pidensin parilla sentillä. Metsolan kukikas joustis ystävän lahjoittamaa, hihojen SikSak-joustis samaisen putiikin palalaarista ja helman yksivärinen joustofrotee Hannan Kankaasta.


Aivan pitokelpoinen mekosta tuli, mutta suosikkikaavojen listalle tämä ei noussut. Tulipahan testattua kuitenkin ja talvinen kukkamekko kelpuutettiin käyttöön heti samantien, joten saajalleen taisi olla mieluisa. Iloinen olen, että koululaiselle vielä nämä värikkäät (retro)kuosit kelpaavat.

Aurinkomieltä alkaneelle kuukaudelle - helmikuu tuo valon!