Aina ei voi onnistua, mutta aina voi oppia...

Ihastuin taannoin Kimono Sleeve -tunikan kaavaan (Ottobre Design 6/2014) ja ajattelin kokeilla siitä hauskaa variaatiota. Tarkoituksena oli miksata kahta eri kuosia siten, että ne menisivät "ristikkäin" etu- ja selkäpuolella. Ymmärtänette, mitä tarkoitan. Leikkuuvaiheessa kuitenkin logiikka petti - ei tullut suunnitellun kaltaista lopputulosta, mutta tuli hyvä oppimiskokemus. Nyt tiedän, mitä olisi pitänyt leikatessa huomioida, jotta kuosit olisi saanut yhdisteltyä ristiin, ja vielä joku päivä sellaisenkin tunikan toteutan. Aina sitä elämässä oppii uutta.

 

Aivan hauska ja käyttökelpoinen tunikasta tuli kuitenkin, palat leikelty mallikappaleina olleista Nanson mekoista (kiitos O!) ja kuosit natsaavat värimaailmansa puolesta hyvin yhteen. Tämä tunikamalli on kyllä ehdoton suosikkini, näppärä tekaista ja mukavasti erilainen.

Moi!

Tulinpahan vain sanomaan, että moi! Että ompasin esikoiselle hänen kauan toivomansa suikalehameen vanhoista farkuista ja yksityiskohdaksi laitoin kirjaimia helmiäisvalkoisella peittovärillä leimasinpainantaa hyödyntäen. Alunperin oli tarkoitus painaa hameen helmaan numerot 1, 2 ja 3, mutta sattuneista syistä numeroleimasimia ei ollutkaan saatavilla. Myöskään ABC ei tullut kyseeseen, koska osa aakkosista puuttui. No, siihen tuli sitten että MOI, joka tervehdyksen lisäksi viittaa myös painolliseen muotoon ranskan kielen sanasta MINÄ, MINUN. Hyvän vastaanoton sai hamonen, vaikka vähän jännäsin mitä koululainen mahtaa tekstistä tuumata. Eipähän ainakaan tule jokaisella vastaan samanlaista.

 



Ce trésor est à moi - tämä aarre on minun.

 

Sitrusta syksyyn

Esikoisen puserojen hihat ovat alkaneet ihmeellisesti nousta ranteesta kohti käsivartta. Aika siirtyä seuraavaan kokoon siis ja samalla oiva tilaisuus tuhota varastoon hamstrattuja kankaita. Hannan Kankaan sävy sävyyn -paketista meille aikoinaan kotiutuneet vihreät trikoot muuntautuivat peruspuseroksi koossa 134, kaavana Mahpee -raglanpaita (Ottobre Design 1/2012). Terästeeksi hieman oranssia resoria, jonka sain lahjoituksena ystävältä (kiitos S!). Reipasta, raikasta pirteyttä syksyisiin koulupäiviin.

"Haukkaa, haukkaa hedelmää, vitamiinit sulle jää."

 

Kesämekot, jotka valmistuivat heti lokakuussa

Näiden mekkojen valmistuminen oli hieman pitkässä puussa. Alkuvuodesta ostin Metsolan alesta reilun palan apilajoustista ja tarkoituksena oli tehdä siitä kesämekot kaikille kolmelle tyttöselle.

Leikkasin mekot kesäkuun alussa Mekkotehtaan Katariina-kaavalla, ajatellen niiden valmistuvan esikoisen syntymäpäiville juhannukseksi. Vaan kuinkas sitten kävikään? Juhannus tuli ja meni, niin myös elokuu ja keskimmäisen tytön synttärit. Kuopuksen juhliin lokakuun alkuun mekot sitten lopulta valmistuivat - muille, paitsi sille kuopukselle. Hänen mekkonsa on edelleen kangaspalana kaapin perukoilla...

Niin. Aina ei mene niin kuin Strömsössä. Mutta tuleehan se kesä ensi vuonnakin ja voihan näitä talvellakin pitää, kun laittaa pitkähihaista alle. Tuo Katariina-mekko on kyllä ehdoton suosikkini - työläs ommeltava ja ratkoja viuhui tälläkin kertaa useaan otteeseen, mutta lopputulos on joka kerta vaivan arvoinen. Jospa se pieninkin apilamekkonen vielä ennen joulua valmistuisi... Materiaalikustannukset n. 7,50€ per mekko.

Puudeli-tunika eskarilaiselle

Tuore Ottobre-lehti (6/2014) kolahti postilaatikkoon alkuviikosta ja sieltä löytyi hauska, aivan uudenlainen tunika-kaava (Kimono Sleeve -tunika), joka innoitti tarttumaan saksiin ja istahtamaan ompelukoneen ääreen. Syntyi kimonohihainen, kellohelmainen tunika koossa 122. Tykästyin kaavaan, joten uusia variaatioita lienee luvassa tuonnempana. Suloinen puudeli-trikoo Viljamin Puodista, materiaalikustannukset arviolta noin 8,50 €.

 

"Nu-u-udeli hei, Nu-u-uudeli hei, mä oon sun puudeli."

 

Pukineita pienelle rinsessalle

Täällä ollaan taas kesän blogihiljaisuuden jälkeen! Elokuun lopulla maailmaan saapui uusi pieni ihanuus. Ystäväperheen tuoreelle tyttöselle tein parit pökät hyväksi havaitulla Sweet Feet -puolipotkarien (Ottobre Design 4/2011) kaavalla. Lohenpunaiset koossa 62 ja vihreät puudelipöksyt koossa 68. Folklore-interlock Ikasyriltä, puudeli-jersey Viljamin Puodista. Oi miten nämä pikkuihmisten vaatteet osaavatkin olla valloittavia!

 

Kesäkostyymit kolmikolle

Ystävä kävi kylässä ja toi tullessaan ison palan ihanaa, punaista puuvillaa (suurkiitos E!). Kankaasta inspiroituneena tein lapsille kesäasut, isommille Kolmen Konstin Mekot (Ottobre Design 3/2009) ja pienimmälle Fairy Dance -leikkipuvun (Ottobre Design 3/2014). Ryyditin asuja kirppikseltä hankituilla pienillä pitsiliinoilla sekä omista varastoista löytyneillä napeilla ja niistä tuli ihanat!

Lyhyestä virsi kaunis, kuvat puhukoot puolestaan. (Kuvien laatu ei parhaasta päästä, mutta koittakaa kestää.)

 

 

 

Kaunista kesää, suloista suvea! Mekkokelejä odotellessa...

Koululaisen kesäsetti

Kesä tuli ja vaatekaapit vaativat päivitystä. Tässäpä ensimmäinen kesäsetti esikoiselle, liikennemerkkejä ja ruutuja sulassa sovussa. Watermelon-toppi ja ZigZag-hame (Ottobre Design 3/2013), molemmat koossa 128. Liikennemerkkitrikoo Ikasyriltä, hameen ruutukangas Marimekkoa, leikelty sukulaisen käyttämättä jääneestä yöpaidasta. Tykkään kokonaisuudesta, vaikka pieniä kauneusvirheitä näihin molempiin jäikin.

Kangaskaappiin on jostain syystä kertynyt erityisen paljon vihreän ja pinkin sävyisiä kankaita kevään kuluessa ja ne taitavat olla tämän kesän päävärit meillä. Toisaalta tylsää, mutta toisaalta yhtenäinen värimaailma mahdollistaa varsin erilaistenkin kuosien yhdistelemisen luovasti, kun sama väriskaala tavallaan sitoo ne yhteen.

Ihanaa alkukesää kanssakulkijat - aurinkoa, jäätelöä, hulmuavia helmoja, iloista mieltä!

Pilkkuja ja ralliraitaa pikkuihmisille

Kaveripiiristämme kantautui hiljattain ihania uutisia. Kahden viikon sisällä kahteen kertaan. Kaksi pientä poikaa on nimittäin saapunut maailmaan ihastelemaan kevätauringonsäteitä ja hiljalleen talven jäljiltä eloon heräilevää luontoa.

Ja tottahan minun piti sitten ommella. Pikkupikkuvaatteita pikkupikkuihmisille. Pilkkuja ja ralliraitaa. Molempiin perheisiin lähtivät onnittelutervehdyksinä piskuiset puolipotkuhousut; kaavana Sweet Feet -puolipotkarit (Ottobre Design 4/2011) koossa 62.

Oi, ovat ne kyllä äärettömän suloisia, pienet ihmiset ja pikkuruiset vaatteet. Uusia vauvauutisia odotellessa...

Sekametelisoppaa

Niinhän sitä sanotaan, että mitä isot edellä, sitä pienet perässä. Kenties äidin esimerkin innostamana ekaluokkalainen on kovasti intoutunut ompelemaan ja muutama viikko takaperin hän halusi tehdä itselleen hihattoman paidan. Ottobre-lehdestä (1/2011) tyttö löysi Discovery-slipoverin kaavan, joka kuulemma sopi hänen tarkoituksiinsa. Pienellä opastuksella neiti näppärä osasi jäljentää kaavan kaava-arkilta, leikata kankaasta tarvittavat kappaleet ja ommella koko hienouden kasaan. Apua ja ohjeistusta toki tarvitsi, mutta osallistui itse aktiivisesti kaikkiin vaiheisiin ja oli erittäin ylpeä saadessaan homman lopulta valmiiksi. Ja niin oli kyllä äitikin! Hyödynsimme paitaan vanhan käyttämättä jääneen T-paidan, joka näin sai uuden elämän.

Samalla kun tyttö teki paitaansa, sain itse ommeltua hänelle haaremihousut. Petroolin värinen trikoo lahjoituksena saatua (kiitos O!), kaavana Bohemian-haaremihousut (Ottobre Design 1/2011) koossa 128. Lopputuloksena aivan verrattomat lökärit!

Keskitytön kanssa teimme korttiaskarteluita menneellä viikolla. Ideat löytyivät Taika-lehdestä, jonka numeroa en nyt tähän hätään muista, toteutus tyttären ja äidin yhteistyötä. Nämä kalat, mustekala ja kukkaset matkasivat eri puolille Suomea riemastuttamaan mummoja sekä lisäksi yhtä synttärisankaria, toivottavasti niistä oli iloa saajilleen.

Lopuksi vielä esittelyyn pääsköön yöpaita, jonka tein jo hyvän aikaa sitten. 5-vuotias halusi Nelli Nuudelipää -yöpaitaa, jossa piti kuulemma olla valkoisia pilkkuja punaisella pohjalla. Juuri sellaista kangasta ei omista varastoista löytynyt, joten työstettäväksi pääsi Ikasyrin mehiläistrikoo, joka osui lähimmäksi vaadittuja ominaisuuksia. Kaava on oma sovellus More Grey -raglanpaidan (Ottobre Design 4/2011) ja Hannah-tunikan kaavoja yhdistellen. Hyvä tuli ja kelpasi myös Neiti Nuudelipäälle :-)

 

 

Aiiiiivan todellakin todellakin hauskaa vappua!

Eilisaamu oli meillä harvinaisen hauska. Lapsilla oli vappunaamiaiset koulussa/päiväkodissa ja taipaleelle lähti kaksi Ymmi Hinaajaa :-)

Kaavut valmistettu jo hyvissä ajoin (kerrankin!) lahjoituksena saadusta trikoosta (kiitos O!). Vapaalla kädellä leikkelin ja pikaisesti kasaan hurautin, "maaliroiskeet" lapset saivat maalata omakätisesti kangasväreillä. Ja kyllähän noista aivan tunnistettavat asut tuli, vaikkakin leveyttä olisi voinut olla hihoissa enemmän. Valkoiset lasit löytyivät sopivasti Lindexin ale-hyllystä hintaan 2€/kpl ja hopeanväriset jumppatossut H&M:ltä. Naamiaisia edeltävä yö nukuttiin tietysti patukat päässä, jotta tukka saatiin vielä ymmimäisen säkkäräksi.

Aivan todellakin todellakin hulvattoman hersyvä aamu! Voisi ottaa vaikka tavaksi, mutta kun ei se yhteiskunta sillä tavalla pyöri, että aina vaan olis vappu ja naureskeltais ja höpötettäis ;-)

 

 

 

Aurinkoista, hyväntuulista, energistä alkanutta toukokuuta! Pian on kesä!

Todellakin todellakin! ;-)

Myboshi-villitystä

Kevät tulee kohisten, mutta minä se vain koukkuan villapipoja! Näin taannoin kaverin facebook-seinällä kuvan hienoista virkatuista myssyistä ja hullaannuin. Siispä kipinkapin lankakauppaan ja koukku viuhumaan (kiitos inspiroinnista S-R!). Kyseessä on siis Myboshi-pipo, johon ohje löytyy täältä.

Ensimmäisen pipon virkkasin keskitytölle ja kun lankaa jäi, päätin tehdä samanlaisen myös isosiskolle. Sitten karkasi perinteiseen tapaan mopo käsistä ja lopulta myös piskuisin sisko sai omansa, joten nyt meillä on koossa varsin metkan näköinen pipojengi. Materiaalikustannukset n. 5€ per mössykkä.

Keskitytön pipo luonnonvalossa kuvattuna

 

Pipojengi sisätiloissa,
huono valaistus valitettavasti hieman vääristää värejä

Keväisiä pikatikkejä

Keväällä luonto pukeutuu vihreään - ja niin näköjään mekin. Jostain syystä viime aikoina paininjalan alle on päätynyt voittopuolisesti vihreänsävyisiä ompeluksia. Ilmeisesti kevättä rinnassa :-)

 

Kuopukselle syntyi vaunuverho Hannan Kankaan pilkullisesta trikoosta omalla kaavalla. Piristeeksi alareunaan silitin vielä pienen kukkasen. Vähän nafti tästä tuli, mutta eiköhän tuo hommansa toimita. 

 

Toisena pikatikkinä valmistui rimpsuhame koossa 128, Ottobren (3/2013) ZigZag-hameen kaavalla. Tämän ajattelin alunperin keskitytölle, mutta vaikuttaisi ehkä kuitenkin päätyvän isosiskon vaatekaappiin. Onneksi näissä hamosissa ei koko ole niin tarkkaa; menee tarvittaessa vaikka yhteiskäytössä molemmille.

Keskimmäiselle tein myös kevätpipon, jonka väri on mätsätty yhteen kevättakin kanssa. Laiskana päädyin surauttamaan neliöpipon, kun en jaksanut kikkailla kaavojen kanssa. Pikku Piltin mustasta glittersilitysarkista leikkelin eteen nimikirjaimet ja pieni lintunen lennähti vielä nimen kaveriksi. Perheen laululinnulle aivan passeli myssy.

 

Raikasta kevättä, aurinkoista oloa, valoisaa mieltä, hyviä hyrinöitä!

 

Neuloosin tuotos

Neulominen jotenkin kuuluu talveen. Koska se ei kuitenkaan ole vahvimpia alueitani, suosin aivotonta "yksi oikein, yksi nurin"-tyyppistä neulontaa. Tällä älyvapaalla taktiikalla tein huivin itselleni, kun joululahjaneulonnoista oli jäänyt vielä huivin verran lankaa jemmaan. Sininen ei yleensä ole omimpia värejäni, mutta tuosta sinisestä Crystalista säihkyvine paljetteineen jotenkin tykkään. Langat poimittu viime keväänä alekorista, joten hintaa huiville tuli vain 7,50€.

Säihkettä hangella



Säihkettä kelkassa

City-marketissa osui kohdalle sininen pipo ja koska se sattui olemaan suunnilleen samanvärinen ja vieläpä helmineuletta, niin pitihän se sieltä matkaan ottaa. Aivan hauska pari näistä tuli.

Säihkettä kaulassa

Säihkyvää talven jatkoa, ystävät - hohtavia hankia, auringon säteitä, innostusta ja inspiraatiota!

Haukkaa haukkaa hedelmää, omenaa tai päärynää

Sain jälleen huomautuksen. Keskitytöltä. Että joskus voisi hänellekin jotakin ommella. Niinpä niin. Omantunnon äänen vaientamiseksi ja sisarkateuden välttämiseksi syntyi siis iloinen päärynätunika hyväksi havaitulla Maxi Dot -kaavalla (Ottobre Design 1/2014), 116 leveydellä ja 122 pituudella. Ja kylläpä siitä tulikin aivan saajansa näköinen!

Miehusta Moonkidsin päärynätrikoota Ikasyrin salaisesta paketista ja hihojen pilkullinen trikoo Hannan Kankaan palapaketista. Pääntien kanttaukseen käytetty pinkki resori ystävältä saatua (kiitos K!). Materiaalikustannukset noin 6 euroa. Kuin pisteeksi i:n päälle löysin H&M:ltä vihreät, pilkulliset leggingsit, jotka muodostavat tunikan kanssa täydellisen setin.

 

... nami nami nami nami hedelmää, omenaa tai päärynää.

 

No onkos tullut kesä nyt talven keskelle?

Esikoinen kinusi itselleen pitkähihaista mekkoa. Niinpä kokeiluun pääsi uusimman Ottobren (1/2014) Funny Faces -kaava, koossa 134, pienin variaatioin. Helmakappaletta madalsin hieman saadakseni leikattua kankaan mahdollisimman taloudellisesti ja vastaavasti miehustakappaletta pidensin parilla sentillä. Metsolan kukikas joustis ystävän lahjoittamaa, hihojen SikSak-joustis samaisen putiikin palalaarista ja helman yksivärinen joustofrotee Hannan Kankaasta.

Aivan pitokelpoinen mekosta tuli, mutta suosikkikaavojen listalle tämä ei noussut. Tulipahan testattua kuitenkin ja talvinen kukkamekko kelpuutettiin käyttöön heti samantien, joten saajalleen taisi olla mieluisa. Iloinen olen, että koululaiselle vielä nämä värikkäät (retro)kuosit kelpaavat.

Aurinkomieltä alkaneelle kuukaudelle - helmikuu tuo valon!

Kruunutunika koululaiselle

Tekaisin vaihteeksi tunikan. Esikoiselle, Maxi Dot -tunikan kaavalla (Ottobre Design 1/2014), koossa 134 ilman saumanvaroja. Hyvä tuli ja malli menee ehdottomasti suosikkikaavojen joukkoon. Erityisesti tykkään kaula-aukon kanttauksesta, jonka toteutin samalla kankaalla, mutta leikkasin kaitaleen väärinpäin suhteessa lankasuoraan. Hihaa jatkoin täysimittaiseksi, koska vajaamittainen hiha lapsilla, etenkin näin talviaikaan, on mielestäni epäkäytännöllinen.

Raidallinen collegekangas on äitini löytö kirppikseltä, kruunuapplikaatio leikattu vanhoista farkuista ja napit peräisin omasta jemmasta. Kruunuun vielä yksityiskohdaksi pieni glitterisydän Pikku Piltiltä tilatusta glitter-silitysarkista. Materiaalikustannukset noin 3,50 - 4€. I like!

 

Höpsöt pöksyt

 

"Ensin vauvan hupsut puksut,

sitten vauvan höpsöt pöksyt,

vaipan päälle hassut housut,

vihdoin viimein höpsöt pöksyt."

 

Tulin vain kertomaan, että ompelin parit pöksylät. Toiset jo hyvän aikaa ennen joulua, mutta en ole saanut niitä postattua aikaisemmin. Kaavana Sweet Feet -puolipotkarit (Ottobre Design 4/2011) koossa 68. Oranssit tein ohjeen mukaisesti sentin saumanvaroilla ja liika leveäthän niistä sitten tuli. Vihreät leikkasin ilman saumanvaroja ja ovat juuri passelit. Oranssit Verson puodin Muisto-joustista, vihreät ystävän lahjoittamaa Metsolan joustofroteeta (kiitos ja niiaus S!), keltainen resori paikallisen käsityöliikkeen antimia. Oranssien kanssa ehti sattua jo pikku mokakin, kun ajattelemattomuuttani heitin ne pesuun yhtäaikaa uuden, punaisen froteepyyhkeen kanssa. Nyt kukat ovat valkoisen sijasta hempeän vaaleanpunaisia, hmph.

Innoituksen housujen ompeluun sain Verson puodin keltavalkoraidallisesta ONNIbodysta, jonka työkaveri toi lahjaksi vauvalle. Varsinkin vihreitten potkareitten kanssa ovat ihana yhdistelmä. Olen aivan myyty.

Tämä on aivan Rakkaus!



Folklore Fish -synttärilahjatunika

Esikoinen sai kutsun kaverisynttäreille joulun ja uuden vuoden välipäivinä, mutta ajatus lahjaostoksille lähtemisestä ei houkuttanut jouluruuhkissa ryytynyttä äitiä. Niinpä syntyi lahjaksi tunika, tutulla Hannah-kaavalla koossa 122/128. Miehusta ja hihojen alaosa Folklore Fish -interlockia Ikasyrin salaisesta paketista, hihojen yläosan trikoo leikelty käyttämättä jääneestä valkoisesta T-paidasta.

 

Toisessa raglansaumassa yksityiskohtana pari nappia, jotka löytyivät omasta jemmasta.

 

 

 

Aivan huikeaa ja käsityörikasta alkanutta vuotta arvon kanssaompelijattaret - jatketaan vanhoja kujeita uusin ideoin! :-)