Jo kauan aikaa sitten koululainen pyysi, että neuloisin hänelle säärystimet. Kaapissa vuosia lojunut keskeneräinen pipo sai sen seurauksena purkutuomion ja lanka pääsi puikoille uuteen muotoon. Välillä unohdin koko neuletyön olemassaolon ja niinpä sen valmistuminen otti vähän (paljon) aikaa. Eilen lopulta sain homman päätökseen ja tämmöiset niistä tuli. Värikkäät ja makkaraiset.
Lankaa jäi vielä ja nyt pikkusisko odottaa saavansa samanlaiset. Mainitsin, että ehtii talvi loppua ennen kuin valmistuvat, jos yhtä kauan kestää kuin aiemmissa. Mihin esikoinen positiivisesti totesi, että eihän se haittaa, ne on sitten valmiina seuraavaa talvea varten! Näinpä juuri, tulee se talvi ensi vuonnakin, joten neulotaan kun jaksetaan - mitäpä sitä suotta hätiköimään ja hötkyilemään.