Tämä kesätoppi on ollut leikattuna jo pitkään, mutta pääsi vasta nyt paininjalan alle. Kaavana Veruschka -toppi (Ottobre Design 1/2013) koossa 110. Ja täytyypä heti kättelyssä todeta, että viheliäinen ommeltava oli. Olin olkainten kanssa niin epämukavuusalueella kuin olla voi, aikaa meni suhteettoman paljon lopputulokseen verrattuna ja kaksoisneula teki hyppytikkiä, mistä johtuen etenkin nurjalla puolella ompelujälki on ehkä söheröisintä ikinä. Pinkki lanka olisi sentään antanut hieman armoa ompelijan epäonnistumiselle maastoutuen samansävyiseen taustaan, mutta koska sitä ei ollut, tein kontrastiksi valkoiset tikkaukset. Ja kontrastivärihän tunnetusti näkyy. Sovitaan siis, ettei katsota nurjalle. Eikä kovin tarkkaan päälipuolellekaan.
Pieni lohtu on se, että materiaalikustannuksia ei käytännössä juuri kertynyt, ompelulankoja ja edessä olevaa silityskuviota lukuun ottamatta. Raikas raitatrikoo on peräisin omasta, tahriintuneesta, mutta muuten kohtuukunnossa olevasta puserostani, jota en voinut jättää hyötykäyttämättä jotenkin. Pinkit kanttaukset lahjoituksena saatua ohutta trikoota (kiitos O!). Sydämen leikkasin Pikku Piltin verkkokaupasta tilatusta mustasta glitter-silitysarkista ja silitin piristykseksi miehustaan. Nopeaa ja kätsää.
Näin sai äidin pusero uuden elämän tyttären toppina. Kyllä tuo kotioloihin kelpaa. Kirpparilta ostettujen shortsien kanssa muodostavat aivan hauskan kokonaisuuden.
Hyvältähän se näyttää! Kuka nyt nurjalle kurkkisi? ;) Mä en ole edes uskaltautunut haaveilemaan tuon ompelemisesta kun olis liikaan kanttausta mun hermoilleni...
VastaaPoista