Värien voimaa

Ompelukset ovat jääneet vähiin kesällä, mutta pienimuotoisen maalausprojektin olen sentään saanut toteutettua. Sukulaisen työpaikalta käytöstä poistetut pinnatuolit saivat uutta väriä pintaan ja pääsivät käyttöön leikkimökkiin.



Tuolit alkuperäisvärityksessään kevätauringossa

Alun perin suunnittelin maalavani toisen tuoleista keltaiseksi ja toisen turkoosiksi, mutta esikoisen toiveesta päädyin lopulta keltaiseen ja pinkkiin. Maalina Tikkurilan Helmi-kalustemaali, keltaisessa käytetty sävyä M302 ja pinkissä sävyä S329.



Hionnan ja maalauksen jälkeen 



Ihanat väripilkut näistä tuli!



Kesäkurssin satoa

Kuopuksen kaapissa oli vähänlaisesti kesävaatetta. Onneksi tuli kesäkurssi ja pelasti. Syntyi mekko, kolme T-paitaa ja parit pöksylät. Nyt kun vielä tulis ne kesäkelit, että saataisiin nämä käyttöönkin.

 

Metsolan palalaarista löytyneestä Ice Cream -trikoosta tein mekon Giant Apple -trikoomekon kaavalla (Ottobre Design 3/2014), koossa 86cm. Ihana siitä tuli!

 

Tötterökuosista syntyi myös Slim fit -T-paita Monster Car -paidan (Ottobre Design 3/2011) kaavalla koossa 92. Myös kaksi muuta paitaa samalla kaavalla toteutettuja, kankaat leikelty tehtaalla mallikappaleena olleesta Nanson mekosta ja kirppikseltä ostetusta Nanson topista.

Kaapissa lojuneista jämäpaloista tein housuja uusia kaavoja testaten. Raidalliset Ottobren (1/2014) Relaxed Fit -svetarihousujen kaavalla koossa 92 ja oranssit Fruity Flowers -leggingsien (Ottobre Design 3/2015) kaavalla niin ikään koossa 92. Oranssit bambujoustofroteiset näyttävät ihan kalsareilta, mutta ehkä ne johonkin kivaan yläosaan yhdistettynä voi päälle laittaa. Raidalliset leikkasin tarkoituksella vinoon ja jotenkin niistä tulee mieleen Marianne-karkki.

Ja koska Suomen kesä tunnetusti on lyhyt ja vähäluminen, piti totta kai tehdä myös kesäpipo. Eikä muuten ollut yhtään liioiteltua! Materiaalina grafiitinharmaa resori ja koristeeksi ruusuke korallinvärisestä trikoosoirosta. Vähän yliampuvan kokoinen siitä ehkä tuli, mutta olkoon tämä nyt sitä arjen glamouria.

Vappuilottelua

Tokaluokkalainen halusi olla vappunaamiaisissa Nelli Nuudelipää, joten ei muuta kuin punavalkoraitaista tunikaa surruuttelemaan. Kaavana koululaisen itse valitsema Jungle Stripes -jerseymekko (Ottobre Design 3/2012) koossa 140.

 

Alpo-kissa tarvittiin myös ja se syntyi neuloen "Nyt askarrellaan!" -kirjan ohjetta mukaillen.

 

"Aa-aa Alpoa nukkumaan, kissan unta niin pehmoisaa.
Unisukat jalkaan, unien laivaan näin illalla Alpoa saatellaan."

NN kuin Nelli Nuudelipää

Vappupäivänä päätin toteuttaa jo pari vuotta hautuneen idean viirinauhasta leikkimökkiin. Tilkut hyötykäyttöön + muutama metri vinonauhaa - lopputuloksena iloinen väripläjäys takapihan mummonmökkiin! Toiset tekee kevätsiivousta kotiin ja toiset leikkimökkiin, huvinsa kullakin.
 

 

 

Väriä elämään ja kepeällä leikkimielellä kesää kohti!

 

Pöllöpoikanen ja puuteriseepra

Kankaanpainanta on kyllä metkaa puuhaa, tekee ihmeitä yksivärisille kankaille! Kansalaisopiston pöllöseulalla painetusta petroolista trikoosta syntyi T-paita lahjaksi 2-vuotiaalle kummipojalle. Kaavana Monster Car - T-paita (Ottobre Design 3/2011) koossa 92. Mukavan tyköistuva malli, tällä kaavalla taitaa syntyä kesäpaitoja myös oman kuopuksen käyttöön.

Lahjoituksena saatu (kiitos O!) Nanson puuterinvärinen trikoo sai niin ikään kuvioinnin mustan peittovärin ja kansalaisopiston seepraseulan avulla. Kanssaompelijalta saadulla kaavalla kankaasta syntyi leggingsit keskitytölle koossa 122. Tykkään!

 

Kankaanpainantaa ja kesäunelmia

Pitkään kaapissa marinoitunut sukulaisen lahjoittama (kiitos O!) Nanson yksivärinen trikoo sai mustan peittovärin ja kansalaisopiston kankaanpainoseulan avulla uuden ilmeen. Lopputuloksena mukavan eläväinen graafinen kuviointi - tykkään! Kankaasta syntyi kesätopit siskoksille, isompi kokoa 140, pienempi 128. Kaavana jälleen Watermelon-toppi (Ottobre Design 3/2013), yksi suosikkikaavoistani.

Kankaan jämäpaloista sain taiteiltua vielä kesäpökät kuopukselle, Fruity Flowers -leggingsien kaavalla (Ottobre Design 3/2015), koossa 92.

Toisen sukulaisen käyttämättä jääneestä Marimekon yöpaidasta leikkelin esikoiselle vielä yhden Watermelon-topin, jonka helmaan lennähti perhonen, kansalaisopiston valmista seulaa käyttäen painettu sekin.

 

 

Näillä mennään kesää kohti - tervetuloa aurinko ja pörriäiset!

 

Timantit on ikuisia

Operaatio kangasvarastojen tuhoaminen jatkuu edelleen. Ikuisuuksia kaapissa lojuneesta ohuesta trikoopalasta syntyi kesätoppi koululaiselle koossa 140. Tämän ompeluksen kohdalla tuli taas näytettyä toteen Hra Murphyn laki; kaikki, mikä voi mennä pieleen, myös meni pieleen. Ensimmäinen ja viimeinen toppi tällä kaavalla (Grey Stripes -helletoppi, Ottobre Design 3/2014).

Yksityiskohdaksi miehustaan tein timantin mustasta glitter-silitysarkista - ainahan sitä vähän bling blingiä on elämässä oltava. Timantit on ikuisia ja niin on parasta olla paidankin, oli kyllä sen verran työläs tekele tämä.

Kesää kohti

Näin helmikuussa voi jo suunnata katseen kohti kesää. Voihan? Eskarilaiselle lisää täydennystä T-paitavarastoihin ja tällä kertaa pinkkinä, kuten toiveena oli. Kaavana hyväksi havaittu Watermelon-toppi (Ottobre Design 3/2013) koossa 128, hieman kavennettuna ja superpienillä saumanvaroilla. Raikkaan vihreä sitrustrikoo on kotiutunut meille aikoinaan Hannan Kankaasta, pinkkiin paitaan hyödynsin kirppikseltä ostamani S-kokoisen Nanson T-paidan, joka itselläni jäänyt käyttämättä. Uusiokäyttöä parhaimmillaan, materiaalikustannukset minimaaliset :-)

 



Paidan alahelmasta löysin hauskan yksityiskohdan,
jota en aiemmin ollut tullut huomanneeksi.
Uneksujat.

Ei pöllömpää

Innostuin ompelukurssilla kokeilemaan kankaanpainantaa ja niin syntyivät pöllöpuserot tokaluokkalaiselle ja eskarilaiselle. Koululaisen pusero korallinväristä paksua trikoota (kuva vääristää väriä), kaavana Mahpee-raglanpaita (Ottobre Design 1/2012) koossa 134. Hihoja ja helmaa pidennetty hieman. Miehustaan painettu suloinen pöllö mustalla peittovärillä kansalaisopiston valmista seulaa hyödyntäen.

 

 



Eskarilaisen T-paitavarasto kaipaili päivitystä, joten hänelle tein samalla seulalla lyhythihaisen pöllöpaidan. Hihoihin painoin graafisia kuvioita leimasimella, hauskasti eläväistä jälkeä sai aikaan sillä tekniikalla. Ohut petroolinvärinen trikoo lahjoituksena saatua (kiitos O!), kaavana More Grey -raglanpaita (Ottobre Design 4/2011) koossa 122. 



 

"Oksalla männyn istuvi paakku,
ei se ole harakka eikä varis vaakku.
Kuunnellaan mitä se puhuu,
sehän sanoo:
HUHUU!"



"Ja sukat on sillä makkaralla..."

"... ja lentää se päivänkakkaralla. Ja kylpee yhdeksän pilven alla. Ja pupuja sillä on pöydän alla. Ja perhonen korvanlehdellä."

Jo kauan aikaa sitten koululainen pyysi, että neuloisin hänelle säärystimet. Kaapissa vuosia lojunut keskeneräinen pipo sai sen seurauksena purkutuomion ja lanka pääsi puikoille uuteen muotoon. Välillä unohdin koko neuletyön olemassaolon ja niinpä sen valmistuminen otti vähän (paljon) aikaa. Eilen lopulta sain homman päätökseen ja tämmöiset niistä tuli. Värikkäät ja makkaraiset.

 

Lankaa jäi vielä ja nyt pikkusisko odottaa saavansa samanlaiset. Mainitsin, että ehtii talvi loppua ennen kuin valmistuvat, jos yhtä kauan kestää kuin aiemmissa. Mihin esikoinen positiivisesti totesi, että eihän se haittaa, ne on sitten valmiina seuraavaa talvea varten! Näinpä juuri, tulee se talvi ensi vuonnakin, joten neulotaan kun jaksetaan - mitäpä sitä suotta hätiköimään ja hötkyilemään.

 

 

Olipa kerran veljekset, Daltonin veljekset

Kas, tässä he ovat: Joe, William, Jack ja Averell. Ehkä tunnettekin jo heidät. He toimivat innoittajina tämän postauksen ompeluksiin, jotka naapuri pyysi ompelemaan sukulaisperheensä neljälle pojalle.

Kuva lainattu Wikistä

Dalton-puserot valmistuivat ompelukurssilla pikkuhiljaa syksyn mittaan ja tunnustettava on, että hieman tuli yliannostus kelta-mustaraitaa. Pienin paita kokoa 74, muut muistaakseni 98, 110 ja 134. Materiaalina ohut trikoo, hihansuiden ja pääteiden kanttaukset mustaa resoria. Kaavoina Lil' Darling -trikoopaita (Ottobre Design 4/2013), Rascal-T-paita (Ottobre Design 4/2013) ja Mahpee-raglanpaita (Ottobre Design 1/2012).

Les Dalton, s'il vous plait! Hauska lahjaidea neljän pojan veljessarjalle.

Aina ei voi onnistua, mutta aina voi oppia...

Ihastuin taannoin Kimono Sleeve -tunikan kaavaan (Ottobre Design 6/2014) ja ajattelin kokeilla siitä hauskaa variaatiota. Tarkoituksena oli miksata kahta eri kuosia siten, että ne menisivät "ristikkäin" etu- ja selkäpuolella. Ymmärtänette, mitä tarkoitan. Leikkuuvaiheessa kuitenkin logiikka petti - ei tullut suunnitellun kaltaista lopputulosta, mutta tuli hyvä oppimiskokemus. Nyt tiedän, mitä olisi pitänyt leikatessa huomioida, jotta kuosit olisi saanut yhdisteltyä ristiin, ja vielä joku päivä sellaisenkin tunikan toteutan. Aina sitä elämässä oppii uutta.

 

Aivan hauska ja käyttökelpoinen tunikasta tuli kuitenkin, palat leikelty mallikappaleina olleista Nanson mekoista (kiitos O!) ja kuosit natsaavat värimaailmansa puolesta hyvin yhteen. Tämä tunikamalli on kyllä ehdoton suosikkini, näppärä tekaista ja mukavasti erilainen.

Moi!

Tulinpahan vain sanomaan, että moi! Että ompasin esikoiselle hänen kauan toivomansa suikalehameen vanhoista farkuista ja yksityiskohdaksi laitoin kirjaimia helmiäisvalkoisella peittovärillä leimasinpainantaa hyödyntäen. Alunperin oli tarkoitus painaa hameen helmaan numerot 1, 2 ja 3, mutta sattuneista syistä numeroleimasimia ei ollutkaan saatavilla. Myöskään ABC ei tullut kyseeseen, koska osa aakkosista puuttui. No, siihen tuli sitten että MOI, joka tervehdyksen lisäksi viittaa myös painolliseen muotoon ranskan kielen sanasta MINÄ, MINUN. Hyvän vastaanoton sai hamonen, vaikka vähän jännäsin mitä koululainen mahtaa tekstistä tuumata. Eipähän ainakaan tule jokaisella vastaan samanlaista.

 



Ce trésor est à moi - tämä aarre on minun.

 

Sitrusta syksyyn

Esikoisen puserojen hihat ovat alkaneet ihmeellisesti nousta ranteesta kohti käsivartta. Aika siirtyä seuraavaan kokoon siis ja samalla oiva tilaisuus tuhota varastoon hamstrattuja kankaita. Hannan Kankaan sävy sävyyn -paketista meille aikoinaan kotiutuneet vihreät trikoot muuntautuivat peruspuseroksi koossa 134, kaavana Mahpee -raglanpaita (Ottobre Design 1/2012). Terästeeksi hieman oranssia resoria, jonka sain lahjoituksena ystävältä (kiitos S!). Reipasta, raikasta pirteyttä syksyisiin koulupäiviin.

"Haukkaa, haukkaa hedelmää, vitamiinit sulle jää."

 

Kesämekot, jotka valmistuivat heti lokakuussa

Näiden mekkojen valmistuminen oli hieman pitkässä puussa. Alkuvuodesta ostin Metsolan alesta reilun palan apilajoustista ja tarkoituksena oli tehdä siitä kesämekot kaikille kolmelle tyttöselle.

Leikkasin mekot kesäkuun alussa Mekkotehtaan Katariina-kaavalla, ajatellen niiden valmistuvan esikoisen syntymäpäiville juhannukseksi. Vaan kuinkas sitten kävikään? Juhannus tuli ja meni, niin myös elokuu ja keskimmäisen tytön synttärit. Kuopuksen juhliin lokakuun alkuun mekot sitten lopulta valmistuivat - muille, paitsi sille kuopukselle. Hänen mekkonsa on edelleen kangaspalana kaapin perukoilla...

Niin. Aina ei mene niin kuin Strömsössä. Mutta tuleehan se kesä ensi vuonnakin ja voihan näitä talvellakin pitää, kun laittaa pitkähihaista alle. Tuo Katariina-mekko on kyllä ehdoton suosikkini - työläs ommeltava ja ratkoja viuhui tälläkin kertaa useaan otteeseen, mutta lopputulos on joka kerta vaivan arvoinen. Jospa se pieninkin apilamekkonen vielä ennen joulua valmistuisi... Materiaalikustannukset n. 7,50€ per mekko.

Puudeli-tunika eskarilaiselle

Tuore Ottobre-lehti (6/2014) kolahti postilaatikkoon alkuviikosta ja sieltä löytyi hauska, aivan uudenlainen tunika-kaava (Kimono Sleeve -tunika), joka innoitti tarttumaan saksiin ja istahtamaan ompelukoneen ääreen. Syntyi kimonohihainen, kellohelmainen tunika koossa 122. Tykästyin kaavaan, joten uusia variaatioita lienee luvassa tuonnempana. Suloinen puudeli-trikoo Viljamin Puodista, materiaalikustannukset arviolta noin 8,50 €.

 

"Nu-u-udeli hei, Nu-u-uudeli hei, mä oon sun puudeli."

 

Pukineita pienelle rinsessalle

Täällä ollaan taas kesän blogihiljaisuuden jälkeen! Elokuun lopulla maailmaan saapui uusi pieni ihanuus. Ystäväperheen tuoreelle tyttöselle tein parit pökät hyväksi havaitulla Sweet Feet -puolipotkarien (Ottobre Design 4/2011) kaavalla. Lohenpunaiset koossa 62 ja vihreät puudelipöksyt koossa 68. Folklore-interlock Ikasyriltä, puudeli-jersey Viljamin Puodista. Oi miten nämä pikkuihmisten vaatteet osaavatkin olla valloittavia!

 

Kesäkostyymit kolmikolle

Ystävä kävi kylässä ja toi tullessaan ison palan ihanaa, punaista puuvillaa (suurkiitos E!). Kankaasta inspiroituneena tein lapsille kesäasut, isommille Kolmen Konstin Mekot (Ottobre Design 3/2009) ja pienimmälle Fairy Dance -leikkipuvun (Ottobre Design 3/2014). Ryyditin asuja kirppikseltä hankituilla pienillä pitsiliinoilla sekä omista varastoista löytyneillä napeilla ja niistä tuli ihanat!

Lyhyestä virsi kaunis, kuvat puhukoot puolestaan. (Kuvien laatu ei parhaasta päästä, mutta koittakaa kestää.)

 

 

 

Kaunista kesää, suloista suvea! Mekkokelejä odotellessa...

Koululaisen kesäsetti

Kesä tuli ja vaatekaapit vaativat päivitystä. Tässäpä ensimmäinen kesäsetti esikoiselle, liikennemerkkejä ja ruutuja sulassa sovussa. Watermelon-toppi ja ZigZag-hame (Ottobre Design 3/2013), molemmat koossa 128. Liikennemerkkitrikoo Ikasyriltä, hameen ruutukangas Marimekkoa, leikelty sukulaisen käyttämättä jääneestä yöpaidasta. Tykkään kokonaisuudesta, vaikka pieniä kauneusvirheitä näihin molempiin jäikin.

Kangaskaappiin on jostain syystä kertynyt erityisen paljon vihreän ja pinkin sävyisiä kankaita kevään kuluessa ja ne taitavat olla tämän kesän päävärit meillä. Toisaalta tylsää, mutta toisaalta yhtenäinen värimaailma mahdollistaa varsin erilaistenkin kuosien yhdistelemisen luovasti, kun sama väriskaala tavallaan sitoo ne yhteen.

Ihanaa alkukesää kanssakulkijat - aurinkoa, jäätelöä, hulmuavia helmoja, iloista mieltä!

Pilkkuja ja ralliraitaa pikkuihmisille

Kaveripiiristämme kantautui hiljattain ihania uutisia. Kahden viikon sisällä kahteen kertaan. Kaksi pientä poikaa on nimittäin saapunut maailmaan ihastelemaan kevätauringonsäteitä ja hiljalleen talven jäljiltä eloon heräilevää luontoa.

Ja tottahan minun piti sitten ommella. Pikkupikkuvaatteita pikkupikkuihmisille. Pilkkuja ja ralliraitaa. Molempiin perheisiin lähtivät onnittelutervehdyksinä piskuiset puolipotkuhousut; kaavana Sweet Feet -puolipotkarit (Ottobre Design 4/2011) koossa 62.

Oi, ovat ne kyllä äärettömän suloisia, pienet ihmiset ja pikkuruiset vaatteet. Uusia vauvauutisia odotellessa...

Sekametelisoppaa

Niinhän sitä sanotaan, että mitä isot edellä, sitä pienet perässä. Kenties äidin esimerkin innostamana ekaluokkalainen on kovasti intoutunut ompelemaan ja muutama viikko takaperin hän halusi tehdä itselleen hihattoman paidan. Ottobre-lehdestä (1/2011) tyttö löysi Discovery-slipoverin kaavan, joka kuulemma sopi hänen tarkoituksiinsa. Pienellä opastuksella neiti näppärä osasi jäljentää kaavan kaava-arkilta, leikata kankaasta tarvittavat kappaleet ja ommella koko hienouden kasaan. Apua ja ohjeistusta toki tarvitsi, mutta osallistui itse aktiivisesti kaikkiin vaiheisiin ja oli erittäin ylpeä saadessaan homman lopulta valmiiksi. Ja niin oli kyllä äitikin! Hyödynsimme paitaan vanhan käyttämättä jääneen T-paidan, joka näin sai uuden elämän.

Samalla kun tyttö teki paitaansa, sain itse ommeltua hänelle haaremihousut. Petroolin värinen trikoo lahjoituksena saatua (kiitos O!), kaavana Bohemian-haaremihousut (Ottobre Design 1/2011) koossa 128. Lopputuloksena aivan verrattomat lökärit!

Keskitytön kanssa teimme korttiaskarteluita menneellä viikolla. Ideat löytyivät Taika-lehdestä, jonka numeroa en nyt tähän hätään muista, toteutus tyttären ja äidin yhteistyötä. Nämä kalat, mustekala ja kukkaset matkasivat eri puolille Suomea riemastuttamaan mummoja sekä lisäksi yhtä synttärisankaria, toivottavasti niistä oli iloa saajilleen.

Lopuksi vielä esittelyyn pääsköön yöpaita, jonka tein jo hyvän aikaa sitten. 5-vuotias halusi Nelli Nuudelipää -yöpaitaa, jossa piti kuulemma olla valkoisia pilkkuja punaisella pohjalla. Juuri sellaista kangasta ei omista varastoista löytynyt, joten työstettäväksi pääsi Ikasyrin mehiläistrikoo, joka osui lähimmäksi vaadittuja ominaisuuksia. Kaava on oma sovellus More Grey -raglanpaidan (Ottobre Design 4/2011) ja Hannah-tunikan kaavoja yhdistellen. Hyvä tuli ja kelpasi myös Neiti Nuudelipäälle :-)