Kaavana käytin Ottobressa 6/2007 olevaa trikoomekon kaavaa koossa 104 cm, aavistuksen verran kavennettuna. Kangas on kierrätettyä Marimekkoa; leikelty mummini trikoopuserosta, joka hänellä oli jäänyt käyttämättä väärästä koosta johtuen. Harmi vain, että ennen-jälkeen -kuvat unohtuivat jälleen kerran ottaa. Mekko syntyi melko näppärästi, kun onnistuin hyödyntämään alkuperäiset käänteet hihansuissa ja helmassa.
Kun sitten innoissani esittelin valmista tekelettä kuopukselle, sain vastaukseksi napakan "Ei kelpaa!". Liian sininen. Piti kuulemma olla pinkkiä. Ensiärtymyksen mentyä ohi päätin sitten applikoida helmaan pinkin kirahvin ja toisen raglansauman lähettyville lisäsin vielä kolme pinkkiä nappia koristeeksi. Ja johan kelpasi! Pinkki trikoo on peräisin omasta kulahtaneesta paidastani ja napit niin ikään jostakin roskistuomion saaneesta rytkystä talteen leikeltyjä. Kauluksen resoria lukuun ottamatta tämä valmistui siis täysin kierrätysmateriaaleista, joten materiaalikustannukset jäivät erittäin minimaalisiksi. Nämä ovat aina niitä parhaita onnistumisen elämyksiä!
"Kirahvi kaulansa ojentaa,
kohti lehteä kurkottaa.
Sinulle onnea toivottaa ja
iloisesti korvaansa heiluttaa."
kohti lehteä kurkottaa.
Sinulle onnea toivottaa ja
iloisesti korvaansa heiluttaa."
Olet kyllä taitava! Ja nuo pinkit jutut ovat kuin piste iin päällä :)
VastaaPoistaKiitos kommentistasi Jaana! Totta, että pinkit yksityiskohdat passaavat mekkoon - kyllä kuopus tietää ;)
VastaaPoista