Ärsyttävien ompelusten kuukausi

Sellainen tämä lokakuu on kyllä tosissaan ollut ja siksi blogikin on viettänyt hetken hiljaiseloa. Korjausompeluksia ja tolkuton määrä suoraa ommelta verhojen muodossa, siinäpä lähinnä tämän kuun ompelukset. Tylsintä puuhaa ikinä, mutta joskushan nuokin on tehtävä. Kolmet housunlahkeet lyhennetty, esikoisen syystakin ratkennut kainalosauma korjattu, kurakintaisiin uusi tarranauha vaihdettu ja kuopuksen housunvyötäröä fiksailtu. Kauan saivat odottaa vuoroaan, mutta koittihan sekin päivä lopulta. Ja parempi myöhään kuin...

Pitkään sai odottaa myös olohuoneemme ennen kuin sai verhot akkunoihinsa. Tarvittiin 7,5 metriä Marimekon Ruusupuu-kangasta, 58 metriä suoraa ommelta (aargh!) ja jokunen ilta tuskailua - ja tässä lopputulos! Olen tyytyväinen, vaikka aivan haluamallani tavalla en onnistunutkaan verhoja paikoilleen asettelemaan. Tykkään niin tuosta kuosista!

Syysloman myötä olen aloitellut myös hys hys -juttujen ompelua ja niitähän ei vielä toistaiseksi parane täällä esitellä. Ensimmäiset lahjat on pukinkonttiin surruuteltu, tästä se tehtailu alkaa. Joulun jälkeen koitan sitten laitella kuvia niistäkin näytille. Muutama vinyylikulho tuli myös tekaistua pitkästä aikaa, pari jouluälppäriä ja yksi kappale Beethovenia saivat hieman uudenlaisen muodon. Toivottavasti ei sentään mitään keräilyharvinaisuuksia tullut uunissa sulateltua ;-)

Syksyn myötä olen innostunut taas neulomaankin. Jostain syystä se vain kuuluu syksyyn, vuodesta toiseen. Käsityömessuilta tarttui mukaan kolme kerää kirsikanpunaista Kid Silk -lankaa; viheliäistä neulottavaa, mutta lopputulos toivottavasti palkitsee. Siitäkin kuvaa luvassa tuonnempana, kunhan tuubihuivin tekele on valmis. Tänä talvena tai ensi vuonna. Sitten joskus.