sunnuntai 25. joulukuuta 2011

Joululahjakavalkadi


"Arvaa mistä, arvaa mistä saimme lahjat nuo?
Tehtiin syksy töitä, valvottihin öitä.
Monta kertaa nukahdettiin höyläpenkille."


Viimeinkin pääsen esittelemään viime aikojen ompelukset. Blogi on viettänyt hiljaiseloa joulukuun, koska kaikki tekeleet ovat olleet menossa pukinkonttiin, enkä ole niitä halunnut etukäteen täällä julkistaa. Yllä olevan laulunpätkän olen oppinut esikoiseltamme ja se sopii tähän yhteyteen paremmin kuin hyvin. Aikaa ompeluksille on raivattu yön tunneista ja monta kertaa tosiaan tuli melkein nukahdettua niitten ääreen...

Ensimmäisenä esittelyyn pääsköön 10 kk:n ikäiselle kummipojalle tehty pusero. Kankaat velouria, hihojen tähtivelour ostettu keväällä Lasten Metsolasta, vaaleansininen velour tilattu muistaakseni Hannan Kankaasta, punainen resori paikallisesta kangaskaupasta. Vaaleansininen velour ei aluksi herättänyt minkäänlaista innostusta kaikessa pliisuudessaan, mutta miehustan tähtiapplikaatio sekä hihojen kuviovelour toivat siihen kummasti ilmettä. Kaavana White Rabbit T-paita (Ottobre Design 1/2011) koossa 80 cm.






Myös toiselle kummipojalle (1v 9 kk) väsäsin puseron samaisesta vaaleansinisestä velourista. Tällä kertaa tehosteena turkoosit hihat ja vihreät resorit sekä trikootilkuista sommiteltu applikaatio. Turkoosi velour Metsolasta, vihreä resori jälleen paikallisen kangaskaupan antimia. Kaavana Harava svetari (Ottobre Design 1/2009) koossa 98 cm, innoitus ja malli applikaatioon täältä.







Kummilapsikatraamme piskuisimmalle, vajaan puolen vuoden ikäiselle tyttöselle tein alla olevan kelta-oranssin setin. Aakkostrikoo Ikasyriltä, oranssi joustofrotee Hannan Kankaasta ja keltainen resori Metsolasta. Puserossa käytetty samaa White Rabbit T-paidan kaavaa kuin yllä esitellyssä tähtipuserossa, tällä kertaa kuitenkin koossa 74 cm. Taisi muuten olla pienimmät vaatteet, mitä koskaan olen ommellut! Housuissa kaavana Acrobatics Haaremihousut (Ottobre Design 1/2011), niin ikään koossa 74 cm.






Lastemme 6-vuotiaalle pikkuserkulle hurautin suikalefarkkuhameen omia ja miehen vanhoja farkkuja materiaalina hyödyntäen. Tummansininen resori paikallisesta kangaskaupasta. Malli hameeseen Oikukkaalta, helppo ja nopea ommeltava.






Samaan pakettiin farkkuhameen kanssa sujahtivat myös kuvassa vasemmalla olevat hiuspinnit. Päällystettävät nappiaihiot ja pinnit tilattu täältä, ja pinnien tekeminen on paitsi nopeaa ja näppärää, myös erittäin koukuttavaa puuhaa. Toiset pinnit sujahtivat pakettiin 11-vuotiaalle kummitytölle toilettipussukan täytteeksi.






Ja onhan sitä syksyn aikana tullut neulottuakin... Toiselle 11-vuotiaalle kummitytölle tein tuubihuivin ihanasta Kid silk -silkkimohairista. Langat ja ohje hankittu Oulun käsityömessuilta lokakuun alussa. Huivi on neulottu kokonaan 2 oikein 2 nurin -neuleella, puikot kokoa 6. Lopuksi sitten päät ommeltu käsin yhteen tuubiksi.






Lasten 9-vuotiaalle serkkutytölle tein niin ikään kaulanlämmikettä, tällä kertaa tosin ompelemalla. Eli ihan simppeli putkikauluri, jossa päällinen puna-valkoista pallotrikoota ja sisäpuoli muinaisista vaippaompeluksista jäänyttä ihanan pehmeää fleeceä. Kaavaa/ohjetta tähän ei ollut, mutta vähän otin mallia ja mittoja vastaavasta kaupan kaulurista.






Loppuun sitten vielä pannulappukavalkadi... Lasten kanssa teimme yhteistyönä pannulaput kummitädeille ja -sedille; lapset painoivat kuvan kangastilkkuun sabluunan avulla (ja kahteen kuopus piirsi kangastusseilla) ja sen sitten ompelin koristeeksi pannulapun keskelle. Idean pannulappuihin sain Muruhutun blogista. Näiden ompelemisessa meinasi kyllä huumori loppua, kun reunakanttaukset eivät ottaneet millään onnistuakseen. Aika monta kertaa sai purkaa ja ommella, purkaa ja ommella, kirota ja purkaa taas vähän lisää, ommella ja purkaa vielä kerran... Blogin otsikko ei siis näiden ompelusten osalta oikein toteutunut, mutta keskenkään en viitsinyt jättää, kun kerta kanttauksiin asti olin jo päässyt. Mitään pannulappujen kauneuskilpailuja noilla ei tosiaankaan voitettaisi, mutta jostain olen ollut kuulevinani, että lahjoissa on ajatus tärkein :) Kuhunkin pakettiin pannulappujen kaveriksi sujautettiin vielä piparimuotti, joulun teemaan sopivasti.














Siinäpä sitä olikin joululahja poikineen, tyytyväinen olen kun näinkin paljon sain tehtyä itse. Toivottavasti ovat saajilleen mieluisia ja sopivankokoisia. Alunperin olin ajatellut ompelevani vielä Satumetsä-tunikat omille lapsukaisille, mutta siinä vaiheessa kun sain nämä valmiiksi, totesin silmäpussien syventyneen huikeisiin mittoihin ja päätin luovuttaa. Ja hyvä niin, sillä lahjoja tuli valtava määrä ilman tunikoitakin. Omille ehtii kyllä ommella myöhemminkin, jahka ensin on saanut makseltua pois kertyneitä univelkoja ja selvinnyt lahjaompelusten aiheuttamasta ompeluähkystä ;)

keskiviikko 30. marraskuuta 2011

Aa, bee, cee, kissa kävelee...

Viime viikolla valmistui aakkosmekko esikoiselle. Kaavana Farbenmixin Hannah, kavennettuna ja reiiiilusti pidennettynä. Kangas tilattu Ikasyrilta elokuussa, alennettuun hintaan totta kai :) Tilasin kangasta kaksi metriä ja siitä on mekon lisäksi aiemmin valmistunut tunika pikkusiskolle sekä jotain pikkuruista pukinkonttiin. Vielä on pikku pala jäljelläkin, mutta nyt alkaa kieltämättä jo olla pientä aakkosähkyä havaittavissa, kun monet jutut on jo tuosta kankaasta tullut surruuteltua.






Oranssi näyttää olleen vallitseva väri tämän syksyn ompeluksissani, tervetullutta piristystä syksyn/talven pimeyteen. Kuva vähän vääristää mekon väriä, todellisuudessa ei ole aivan noin räikeä. Eikä se minusta päällä näytä noin levottomalta. Itseä häiritsee vähän mekon yöpaitamaisuus, mutta eiköhän tuo arkimekkona mene kotona ja päiväkodissa. Materiaalikustannukset kymmenen euron hujakoilla.

keskiviikko 16. marraskuuta 2011

Lennä, lennä leppäkerttu...

... pienen tytön paitaan! Ihana, keltainen leppis-interlock oli niin kertakaikkisen valloittavaa, etten voinut olla tilaamatta sitä, ja tiistai-illan tuotoksena siitä syntyi sitten päiväkotitunika kuopukselle. Kaavana vanha tuttu Hannah koossa 98/104. Näitä on tullut tehtailtua sen verran paljon, että onnistuisi varmaan jo unissaankin ;)




Kuosi on ihana ja keltainen mitä mainioin valinta piristämään pimeää marraskuuta; se vain harmittaa että osassa leppiksistä on havaittavissa mustaa leviämää. Reklamoin myyjälle ja sain onneksi vähän hyvitystä värivirheestä (sekä suuresta kutistumisprosentista), mikä hieman lievitti harmitusta.

Lopputulokseen olen muutoin aika tyytyväinen, mutta omaa silmää hitusen häiritsee vinoon leikattu miehusta, minkä huomasin vasta siinä vaiheessa, kun ripustin valmista tunikaa henkariin roikkumaan. Etukappaleen leppäkertut menevät loivasti ylämäkeen (tai alamäkeen, katsantokannasta riippuen), jotenkin olen onnistunut tuon leikkuuvaiheessa tunaroimaan. Saajalleen tunika vaikutti kuitenkin olevan mieluisa ja tuskinpa tuota muut niin tarkoin syynää kuin ompelija itse. Materiaalikustannukset n. 8 euron paikkeilla.

Tässä tunika vielä päälle puettuna, kuva napattu hätäisesti aamulla ennen päiväkotiin lähtöä.




Ja loppuun totta kai pikku irvistykset, kun ensin on poseerattu asiallisesti :)


sunnuntai 13. marraskuuta 2011

Pinnejä prinsessoille ja T-paidan uusi elämä

Viime viikkoina meillä on ollut ilo osallistua peräti kolmen pienen prinsessan synttärihulinoihin. Paketteihin on tehtäväkirjojen kaveriksi kääritty mitäpä muutakaan kuin pinnejä. Iloisen värikkäitä, uniikkeja pinnejä iloisen värikkäille, uniikeille tytöille :)








Joulusalaisuudet ovat edelleen näytelleet pääroolia viimeaikaisissa ompeluksissani, mutta jotain muutakin olen sentään niiden lisäksi saanut surruuteltua. Vaatekaapin perukoilta löytyi monta vuotta vanha T-paita, joka ei enää ollut itselleni käyttökelpoinen, mutta jonka kangas oli edelleen suht' hyvässä kunnossa. En raaskinut siis heittää paitaa roskiin, vaan päätin antaa sille uuden elämän housujen muodossa. Niinpä kuopus sai uudet raitaleggarit, kaavana Cinnamon-leggingsit (Ottobre Design 1/2011) koossa 104. Myönnettäköön, että onnistuneempiakin ompeluksia on tullut tehtyä, mutta kyllä nuo ihan pitohousuiksi kotiin/päiväkotiin välttää.





Ja sattuipa vielä niin loistavasti, että tytön kaapista löytyi isosiskolta peritty ruskea tunika, jonka kanssa housut muodostavat mitä yhteensopivimman setin! Tämä totta kai tuplasi tyytyväisyyteni; sen lisäksi että vanhasta T-paidasta kehkeytyi käyttökelpoiset housut, löytyi sopivaa alaosaa vailla olleelle tunikalle vihdoin passeli pari.




Eläköön kierrätysompelukset ja vanhojen rytkyjen onnistunut uusiokäyttö!

keskiviikko 26. lokakuuta 2011

Ärsyttävien ompelusten kuukausi

Sellainen tämä lokakuu on kyllä tosissaan ollut ja siksi blogikin on viettänyt hetken hiljaiseloa. Korjausompeluksia ja tolkuton määrä suoraa ommelta verhojen muodossa, siinäpä lähinnä tämän kuun ompelukset. Tylsintä puuhaa ikinä, mutta joskushan nuokin on tehtävä. Kolmet housunlahkeet lyhennetty, esikoisen syystakin ratkennut kainalosauma korjattu, kurakintaisiin uusi tarranauha vaihdettu ja kuopuksen housunvyötäröä fiksailtu. Kauan saivat odottaa vuoroaan, mutta koittihan sekin päivä lopulta. Ja parempi myöhään kuin...

Pitkään sai odottaa myös olohuoneemme ennen kuin sai verhot akkunoihinsa. Tarvittiin 7,5 metriä Marimekon Ruusupuu-kangasta, 58 metriä suoraa ommelta (aargh!) ja jokunen ilta tuskailua - ja tässä lopputulos! Olen tyytyväinen, vaikka aivan haluamallani tavalla en onnistunutkaan verhoja paikoilleen asettelemaan. Tykkään niin tuosta kuosista!





Syysloman myötä olen aloitellut myös hys hys -juttujen ompelua ja niitähän ei vielä toistaiseksi parane täällä esitellä. Ensimmäiset lahjat on pukinkonttiin surruuteltu, tästä se tehtailu alkaa. Joulun jälkeen koitan sitten laitella kuvia niistäkin näytille. Muutama vinyylikulho tuli myös tekaistua pitkästä aikaa, pari jouluälppäriä ja yksi kappale Beethovenia saivat hieman uudenlaisen muodon. Toivottavasti ei sentään mitään keräilyharvinaisuuksia tullut uunissa sulateltua ;-)




Syksyn myötä olen innostunut taas neulomaankin. Jostain syystä se vain kuuluu syksyyn, vuodesta toiseen. Käsityömessuilta tarttui mukaan kolme kerää kirsikanpunaista Kid Silk -lankaa; viheliäistä neulottavaa, mutta lopputulos toivottavasti palkitsee. Siitäkin kuvaa luvassa tuonnempana, kunhan tuubihuivin tekele on valmis. Tänä talvena tai ensi vuonna. Sitten joskus.

sunnuntai 2. lokakuuta 2011

Viikonlopun väkerryksiä

Kuluneella viikolla bongasin netistä aivan ihanan nappikaupan! Tilaus lähti samantien ja perjantaina oli ilokseni postilaatikkoon kolahtanut 25 kappaleen setti metallisia nappiaihioita ja 16 pinniaihiota. Tänään sitten tein ensimmäiset kokeilut ja jäin koukkuun ekasta kerrasta. Näppärää, helppoa ja lopputulos ah, niin tyttömäisen soma!




Näitä kun kattelee, niin eipä ole pinni kireällä :)

sunnuntai 25. syyskuuta 2011

Mission impossible

Viikko sitten huomasin joutuneeni mahdottoman tehtävän eteen. Kaupasta olisi pitänyt löytää värikästä, lapsenomaista vaatetta 9-vuotiaalle tytölle, koossa 150 cm. Aikani kierreltyäni ja todettuani, että tarjolla on lähinnä mustia ja harmaita "discovaatteita", ärsyynnyin ja päätin tehdä mahdottomasta mahdollisen ompelemalla lahjan itse. Pohjan Somesta sattui sopivasti löytymään kivanväristä Marimekon trikoota passeliin hintaan, joten sitä sieltä mukaan, sakset viuhumaan ja koneet surraamaan. Kaavaksi valikoitui yllättäen taas Hannah-tunika, koossa 146/152 cm, hieman kavennettuna ja vähän myös pidennettynä. Ja koska jotain uutta on aina kehiteltävä, päätin varioida tunikaa laittamalla tällä kertaa kuminauhan myös helmaan. Lopputulos oli omasta mielestäni varsin onnistunut, toivottavasti myös lahjan saaja tykkää. Ainakin se on värikäs, kuten toivomuksena oli :)Materiaalikustannukset ehkä noin kymmenisen euroa. 





Viikonlopun pikatikkinä syntyi syyspipo ihan itselle. Metsolan mustaa ruutujoustista oli jäljellä vielä pipon verran ja kun työkaverilta sain hyvän ohjeistuksen tällaisen pipon ompeluun (Kiitoksia vain M!), niin pitihän sitä heti testata käytännössä. Koristeeksi laitoin kirppikseltä ostetun pienen pitsiliinan ja loppuunkulutetusta Lindexin tunikasta talteen pelastetun pinkin sydännapin, piristää kummasti päähineen ilmettä.




Tässä vielä kuva pipon yläosasta, vähän tärähtänyt kylläkin, mutta niin on mallikin :) Ehkä siitä jonkinlaisen kuvan kuitenkin saa lakin maitopurkkimaisesta yläsaumasta. Tästä tuli ihan veikeä kotsa töihin ja vapaa-aikaan ja materiaalikustannuksetkin jäivät suunnilleen parin euron pintaan. Tykkään!


keskiviikko 14. syyskuuta 2011

Syystaidetta ja jumppapussukoita


"Katsokaa lehtiä putoaa,
punaista, keltaista, ruskeaa.
Pöllövaari vastaa: Huuuuuu,
metsässä on lokakuu."


Vielä ei sentään olla lokakuussa (onneksi!), mutta punaista, keltaista ja ruskeaa näkyy jo maisemassa. Värikkäitä lehtiä on kerätty talteen sekä töissä että kotona ja tänään loihdimme niistä lasten kanssa taidetta. Nyt meillä on portaikossa ihanan värikäs syysnäyttely! Huomenna sitten sama töissä, saa nähdä miten siellä lapset ideasta innostuvat.






Keskiviikon pikaompeluksena syntyivät jumppapussukat lapsille. Päiväkodissa on jumppapäivä torstaisin ja tuli luvattua aiemmin, että ompelen pussukat ennen seuraavaa jumppakertaa. Kankaat ovat lapset itse valinneet kangaskaapin perukoilta; pienemmän pussukka syntyi Ikean vahvasta puuvillasta, isompi puolestaan valitsi omaansa pastelliraitaista flanellia. Eipä noista maailman hienoimpia tullut, mutta saajilleen varmasti kelpaavat mainiosti.




Eikun shortsit, T-paita ja tossut pussukkaan ja jumppailemisiin!

lauantai 10. syyskuuta 2011

Tunika viikossa pitää lääkärin loitolla...

... luin jostain käsityöblogista joskus. No, jos ei nyt ihan pidäkään loitolla, niin ainakin piristää flunssassa kärvistellessä.

Perjantai-illan tuotoksena syntyi päiväkotitunika vuorostaan esikoiselle. Kaavana jälleen Hannah, koossa 110/116 cm, hieman kavennettuna ja pidennettynä versiona. Oranssi joustofrotee tilattu täältä kakkoslaatuisena, mutta hirveästi moittimista en sen kunnosta löydä. Koristeena oleva pitsiliina ostettu Torniosta Vaarin Vintti -kirppikseltä hintaan 0,50 €. Materiaalikustannukset jäivät siis sopivan huokeiksi, olisko niihin mennyt yhteensä noin 6 €. Melko viheliäistä touhua kyllä tuon koristeen parsiminen paikoilleen; koko ilta siihen hurahti, mutta kyllä kannatti! Ja onneksi oli naapurin rouva juttuseurana, niin sujui huomattavasti rattoisammin :)




Malli ei oikein innostunut poseerauksesta,
mutta lopulta saatiin sentään vähän pirteämpikin otos.




Mukavaa, värikylläistä syyskuuta kaikille!

sunnuntai 4. syyskuuta 2011

Aakkosia ja flow-kokemuksia

Lauantain ratoksi valmistui päiväkotitunika kuopukselle. Kangas on Ikasyriltä tilattua Cetho Designs -interlocktrikoota ja kaavana jälleen Farbenmixin Hannah-tunika. Näitä ei voi olla koskaan liikaa! Tilasin kankaan taannoin tarjoushinnalla, joten materiaalikustannuksiinkin meni vain noin 7-8 €. Olen tyytyväinen. Pisteenä i:n päälle sattui korjausompelusten pinosta löytymään puolivalmiit turkoosit leggingsit, jotka yhdessä tunikan kanssa muodostavat kivan kokonaisuuden.




3-vuotias esiintyjä halusi välttämättä poseerata samassa paikassa ja samalla tavalla kuin aiemmassa postauksessa. On se mainio! Vauhti oli päällä, mutta loppuun saatiin sentään vähän rauhallisempikin otos.




Lueskelin viikolla liiton jäsenlehteä, jossa sattui olemaan artikkeli "Flow'ta etsimässä". Juttu kiteytti osuvasti sen, mistä tämän blogin otsikossa on kyse.
"Flow-kokemuksessa ihminen paneutuu koko kapasiteetillaan keskittyneesti tavoitteelliseen toimintaan sulkien kaiken muun tietoisuudestaan. - - Optimaalinen flow-kokemus syntyy, kun ihmisen taidot vastaavat käsillä olevaa haastetta. Csíkszentmihályi on tutkimuksissaan todennut ihmisten olevan onnellisimmillaan juuri tällaisina hetkinä elämässään."
Niinpä! Ompeleminen koukuttaa, koska se oikeasti lisää onnellisuuttani. Kuten Tuula Hepola osuvasti kirjoittaa vuosi sitten ilmestyneessä Ottobre-lehdessä: "Ommellessa ajatukset saavat liidellä vapaina ja huolettomina. Taito kasvaa tehdessä, kädet tekevät töitä lähes itsestään ja ihana ompelemisen flow on kerta kerralta helpompi saavuttaa." Juuri näin se menee ja flow'n kokemus saa kerta toisensa jälkeen raivaamaan aikaa ompeluille kiireisenkin arjen keskellä. Ompelen - siis olen onnellinen.

sunnuntai 28. elokuuta 2011

Jotain ihan muuta eli Ikean koristetyynyjen uusi elämä

Viikonlopun ompelusatona syntyi uudet päälliset Ikeasta aikoja sitten ostettuihin koristetyynyihin. Alkuperäiset, alunperin valkeat päälliset olivat aikojen saatossa muuttuneet harmaiksi ja tahraisiksi, mistä syystä toinen tyynyistä oli jo pitkään ollut vaatehuoneessa takavarikossa.

Muutama viikko sitten löytyi Kempeleen Kangasvillasta limeä asustepellavaa 30 %:n alennuksella, joten sitä sitten metrin verran matkaan sieltä ja tuumasta toimeen! Koska kangas on yksiväristä ja sellaisenaan ommeltuna olisi kenties näyttänyt jokseenkin tylsältä, piti tyynyihin keksiä jotain jujua. Siispä ompelin päällisen toiselle puolelle poikittaisia "prässejä" muutaman sentin välein, mikä osoittautui ainakin omaa silmää miellyttäväksi ratkaisuksi. Toinen puoli on ommeltu sileänä, niin voi sitten tarvittaessa vaikka kääntää tyynyn toisin päin, jos prässit joskus alkaisivatkin häiritä. Hintaa näille kertyi yhteensä n. 12 € eli kustannuksetkin jäivät sangen kohtuullisiksi. Vielä kun sais näitten ja sohvalla olevien fuksianpunaisten tyynyjen kaveriksi pari turkoosinväristä, niin kylläpä kelpais! Väriä pitää elämässä olla :)


torstai 25. elokuuta 2011

Öö öö örkki


"Öisin Örkki -kummitus,
hiljaa mennä liihottaa,
keittiöönkin tupsahtaa.
Kilistelee lusikoita,
paukuttelee kattiloita,
pistää suuhun rusinoita,
huutaa sitten ÖÖÖÖÖÖ!!"





Torstai-illan ratoksi syntyi tällainen örkkikolmikko, joitten on tarkoitus toimittaa kirjanmerkin virkaa. Ohjeen ja innoituksen löysin täältä. Aikomus on hyödyntää ideaa töissä ensi viikolla ja nämä örkkikolmoset saavat kunnian toimia malleina ja prototyyppeinä.

Kas näin se örkki kurkistaa kirjan kulmasta...
näppärä ja ah, niin soma tuttavuus!



 
Ja mitä isot edellä, sitä pienet perässä...
5-vuotias toimi innokkaana askartelukaverina ja sai aikaan kaksi hienoa örkkiä.
Tässä taas huomaa, kuinka luovia askartelijoita lapset ovat; toisin kuin äitin mallinmukaisilla örkeillä, näille on liimattu tuntosarvet ja toiselle tehtailtu tähtisilmät :)



maanantai 22. elokuuta 2011

Lisää "punastelua" ja onnistumisen elämyksiä


Kahden viikon ompelutauon jälkeen oli I H A N A A päästä istahtamaan koneen ääreen ja lopputuloskin palkitsi. Aiemmassa postauksessa esittelemäni Stenzon puuvilla muotoutui kuin muotoutuikin mekkosen muotoon, kuten silloin jo varovasti uumoilin. Kaavana monissa blogeissa esillä ollut "kolmen konstin mekko" (Ottobre Design 3/2009), tällä kertaa pienemmälle neitoselle eli koossa 98 cm. Mekko onnistui yli odotusten ottaen huomioon, että ekaa kertaa vasta kaavaa testasin - näitä tulee meille varmasti vielä lisää! Materiaalikustannukset noin 6-7 €, joten hintakin jäi varsin kohtuulliseksi - en voi olla hyrisemättä tyytyväisyyttäni :)




Tässä sama päälle puettuna, sattui sopivasti olemaan punainen pusero päällä, niin passaa hyvin tuohon alle. Mulla taitaa olla joku "punastelu"-kausi meneillään, kun niin paljon punaisia juttuja on ollut työn alla viime aikoina. Tai sitten se johtuu vain siitä, että punaiset kankaat on sattuneet olemaan tarjouksessa ;)




Loppuun vielä pikku poseeraukset... shownaisia tämä meidän pienimmäinen.


tiistai 9. elokuuta 2011

Housuja sarjatyönä ja materiaalihamstrausta

Housuja on kuluneen viikon aikana syntynyt sarjatyönä. Tylsää, mutta varsinkin näin syksyllä tuikitarpeellista ommeltavaa. Molemmille tytöille parit leggarit Cinnamon-leggingsien kaavalla (Ottobre Design 1/2011), pidennetyillä lahkeilla. Musta ruutujoustofrotee ostettu Lasten Metsolan alesta keväällä, samoin punainen Nanson joustofrotee on kevätalen satoa Huvikankaasta.



Viikonloppuna tuli pyörähdettyä kirpparilla ja sieltä löytyi ihania matskuja työstettäviksi. Pitsiliinoja somisteiksi ompeluksiin...




... ja vanhoja LP-levyjä vinyylikulhoja varten.




Lisäksi posti toi jälleen viime viikolla mieluisen paketin, aakkostrikoota Ikasyriltä. Tarjouksessa sekin, joten eihän sitä kerta kaikkiaan voinut jättää tilaamatta!



Kaapit siis pursuaa materiaaleja ja pää pursuaa ideoita - voi kun olis aikaa kaikkeen!

tiistai 2. elokuuta 2011

"Lapsettoman" äidin iltapuhteita

Kun kissa on poissa, niin hiiret hyppii pöydällä. Tai tässä tapauksessa niin, että kun lapset on mummolassa, niin äiti hyppää ompelukoneen ääreen :)

Eilen iltapuhteena valmistui tunika esikoiselle, tutulla Hannah-tunikan kaavalla koossa 110/116. Himpun verran kavensin miehustaa, mutta muuten tehty kaavan mukaisesti. Ensin tämä näytti minusta jotenkin valjulta ja mietin, mitä laittaisin yksityiskohdaksi (nappeja, taskuja, pitsiä...?), mutta kun sitä aikansa katseli, niin alkoikin näyttää hyvältä ihan tuommoisenaan. Katsotaan vieläkö tuota jollain konstilla jossain vaiheessa tuunaan vai jääkö käyttöön ilman kummempia koristuksia.

Miehustan kukkaketo-trikoo tilattu hiljattain Iinulta, hihojen pallotrikoo puolestaan Ompelun ihanuus -verkkokaupasta. Materiaalikustannukset yhteensä noin 13€ eli kovin edulliseksi ei tätä tekelettä voi kehua, mutta sainpahan nauttia ompelun riemusta :)



tiistai 26. heinäkuuta 2011

Teretulemast meile!

Vinttikamarista ja verstaalta -blogissa oli taannoin postaus ihanista kirjainkivistä ja niitähän piti sitten minunkin ruveta tehtailemaan. Siispä kehiin kasa kiviä (kiitoksia vain naapuriin!), akryylivärit ja nippu siveltimiä - ja eikun pensseli heilumaan! Nyt pihakivetystämme koristaa kirjainkivien rivistö, joka toivottaa vierailijat ja talonväen tervetulleiksi.







Tervetuloa meille! :)

sunnuntai 24. heinäkuuta 2011

Päiväkotihousuja ja vinyylikulhoja

Vaikka kesää on vielä jäljellä, alkaa mieli askarrella jo tulevassa syksyssä ja lasten syysvaatevarastojen täydentämisessä. Ideoita on mielessä monenlaisia; ensimmäisenä toteutusvaiheeseen pääsivät tähtihousut, joita isompi rimpsessa on pitkään ja hartaasti odottanut. Tähtivelour ostettu keväällä Lasten Metsolan alennusmyynnistä ja jo ostovaiheessa oli tuntu, että kankaasta syntyy päiväkotihousuja syksyksi. Nyt sitten vihdoin tuumasta toimeen, kaavana käytin monille tuttua Saimi-svetarihousujen kaavaa (Ottobre Design 1/2009). Isommat housut ovat kokoa 116 cm ja pienemmät 98 cm. Lopputulokseen olen ihan kohtuullisen tyytyväinen, lahkeensuista tosin tuli ehkä vähän turhan "tönköt", kun on vahvempilaatunen resori kyseessä. Materiaalikustannukset noin 7-8 € per pöksyt.




Tässä vielä kuva housuista päällepuettuina, sovittajana tällä kertaa isompi murmeli. Ihan kivastihan nuo näyttää istuvan ja ovat varmasti mukavan pehmeät ja rennot päällä. Siis leikkeihin mitä parhaat :)





Ja sitten välillä jotain ihan muuta kuin ompeluksia... Näin joskus netissä hauskan ohjeen vinyylilevykulhoista ja kun kirpparilla sattui viikonloppuna eteen sopivia LP-levyjä kohtuuhintaan, niin pitihän niitä 3 kpl napata matkaan kokeiltavaksi. Yön pimeinä tunteina sitten uuni kuumaksi ja testaamaan! Ensimmäinen tekele epäonnistui, mutta kaksi seuraavaa onnistuivat ihan mukavasti, etenkin tuo vaaleanpunainen on mielestäni tosi hauska. Kunpa löytyis enempikin nuita värikkäitä vinyylejä, näitähän vois tehtailla vaikka kuinka! Toteutus on tosi yksinkertaista, hyvä ohje löytyy esim. Annan MakaMarr-blogista.




Vietän tänään viimeistä lomapäivääni ja huomenna on edessä paluu arkeen. Katsotaan mihin tahtiin sitten ehtii ompeluksia ja postauksia valmistua, ideoita ainakin on mielessä muhimassa vaikka kuinka paljon! Ihanaa, helteistä heinäkuun viimeistä viikkoa!


maanantai 18. heinäkuuta 2011

Posti vie ja posti tuo



Tällainen neliöpipo syntyi hiljattain Kameleont Designin retropallokankaasta, jota joskus kevättalvella ostin Lasten Metsolasta. Postipojan mukana pipo matkasi pohjoiseen lahjaksi 1-vuotiaalle ystäväperheen pojalle. Toivottavasti koko on edes suunnilleen sopiva ja myssylle löytyy käyttöä.



Ja onhan se kusti polkenut tännepäinkin, nimittäin Iinulta tilasin "Metsän väkeä" -puuvillaa ja Kukkaketo-trikoota ja lomareissumme aikana oli mieluisa lähetys kolahtanut postilaatikkoon. Vielä ei ole tarkkaa tietoa, mitä näistä syntyy, mutta jotenkin ehkä näkisin trikookankaan tunikana ja puuvillan puolestaan mekkona... Jätän kankaat muhimaan ja katsotaan sitten, mitä näistä aikanaan kehkeytyy. Saa heitellä ideoita! :)